• Maailmanlopun takana on ihmislajin perushimo
    25.3.2020 Salla Ranta

    Maailmanlopun takana on ihmislajin perushimo

    Ihmislajin on onnistunut levittäytyä kaikkialle maapallolla. Nyt ihmisen kasvuvoima on maailman suurin ongelma. Miltä maailmanloppu mahtaa näyttää? Evoluutiopaleontologi Mikael Forteliuksen mukaan on mahdollista, että se näyttää suunnilleen siltä, mitä ympärillä näkyy.
    Jatka lukemista »

Maailmanlopun takana on ihmislajin perushimo

25.3.2020 Salla Ranta
muurahaisia

Ihmislajin on onnistunut levittäytyä kaikkialle maapallolla. Nyt ihmisen kasvuvoima on maailman suurin ongelma. Miltä maailmanloppu mahtaa näyttää? Evoluutiopaleontologi Mikael Forteliuksen mukaan on mahdollista, että se näyttää suunnilleen siltä, mitä ympärillä näkyy.

Pääkirjoitus: eettinen korona-politiikka

20.3.2020 Kari Latvus

Ihmiskuntaa ravistelee poikkeuksellinen virustauti, pandemia. Sen seurauksena on kaikkialla maailmassa jouduttu kysymään kaksi kysymystä: ”miten arvokas on ihmiselämä?” ja ”onko kaikkien elämä yhtä arvokas”?

Evoluution teologia

5.3.2020 Ari Hukari

Luomisen teologian sijasta pitäisi puhua evoluution teologiasta. Evoluution Jumala puhuu evoluution kieltä. Evoluution teologia on puhetta Jumalasta luonnontieteellisen maailmankuvan viitekehyksessä. Jos Jumala toimii maailmassa evoluution kautta, mitä teologisia johtopäätöksiä siitä olisi syytä tehdä?

Evoluutioskeptikot kirkossa

5.3.2020 Juhana Unkuri
aatami ja eeva ja käärme

Kirkossa käytiin neljännesvuosisata sitten tiiviistä keskustelua kreationismista. Sen mukaan Raamatun alkukertomukset voitaisiin lukea kuvauksena maailman alkuhistoriasta. Elääkö kreationismi kirkossa edelleen?

Eteenpäin elävän kirkon mieli

5.3.2020 Janne Villa

Kristinusko kehittyy eteenpäin evoluution tavoin, näkee Olli Valtonen.
– Meidän on luotava nahkamme, rikottava kangistuneet kaavat ja säädettävä vanhentuneet järjestelmät uusiksi. Kirkon uudistukset rakentuvat vanhan päälle. Mitään ei synny tyhjästä.

Kirkon viestinnän raju murros

6.2.2020 Meri-Anna Hintsala

Seurakuntien toiminnassa viestinnän merkitys on jatkuvasti kasvanut viime vuosikymmeninäa. Samaan aikaan yhteiskunnassa on ollut käynnissä valtava murros, jossa digitalisaatio, kirkon aseman heikkeneminen ja moniarvoistuminen saattoivat kirkon uuteen tilanteeseen. Pääkaupunkiseudulla kirkon asema valtaväestön tavoittavana kansankirkkona ei ole enää selviö, kun kirkkoon kuuluu vain noin puolet väestöstä.

Ihana ja vaarallinen yhteisö

31.1.2020 Johanna Hurtig
ihmisiä rakentamassa taloa

Ihminen on parvieläin. Kuten linnut, mekin tarvitsemme yhteisyyden ilmavirtaa siipiemme alle. Yhteisen hyvän eteen toimiminen kokoaa, kanavoi ja tuottaa energiaa.

Ekoteologiaa järven rannalta

31.1.2020 Panu Pihkala
järvimaisema

Teologian tohtori Pauliina Kainulaisen Suuren järven syvä hengitys (Kirjapaja, 2019) jatkaa hänen pitkäaikaista pyrkimystään silloittaa alkuperäiskansojen ja kristinuskon ajattelua. Samalla se on keski-ikäistyvän ekoteologin kertomus yrityksestä vetäytyä enemmän syrjään.

Väljähtynyt punk-kapina kirkossa

31.1.2020 Kari Latvus
punkkari

Joulun alla uusi Jeesus -kirja sai julkistamiseen vetoapua parista lehtiartikkelista. Niissä nostettiin esiin Henrik Wikströmin pieni kirja Mitä Jeesus tekisi? Kirkko ja 2000-luvun kapina (Gummerus). Lehtijutut synnyttivät kiivasta keskustelua somessa myös niiden parissa, jotka kirjaa eivät olleet lukeneet.

Asiakkuuden aika kirkossa

31.1.2020 Salla Ranta
ihmiset pitävät toisiaan käsistä kiinni

Omaehtoisuus ja asiakkuusajattelu haastaa kirkon, joka on perinteisesti määritellyt jäsentensä roolin. Millaiset mahdollisuudet yhteisöllisyyden puolesta puhujalla on yksilöllisyyden aikana?

Uusimmat blogit

  • Kirkolliskokousvaalit: Melkein uutinen vai epäuutinen Kirkossa valittiin edustajat kirkon parlamentiksi kutsuttuun kirkolliskokoukseen. Se melkein ylitti uutiskynnyksen, kun Kotimaa24 ja Kirkko ja kaupunki uutisoivat asian muuta Helsingin sanomat ja Yle vaikenivat asiasta. Somessa kirkon kuplassa puhetta riitti. Miksi uutiskynnys ei ylittynyt?
  • Kirkolliskokouksen vaalitapaa on muutettava Keskeisintä on luoda vaalijärjestelmä, joka avoimesti ja tehokkaasti tuo ilmi jäsenten mielipiteen. Samalla, jos kirkolliskokousvaaleissa äänioikeus olisi kaikilla (yli 16-vuotiailla) jäsenillä, olisi medioillakin kiinnostusta kertoa vaaleista laajemmin.

Kaikki blogikirjoitukset

Kategoriat

Asiasanat

© Kirkkohallitus / Toiminnallinen osasto

Seuraa meitä: Kytkin Facebookissa     Kytkin Twitterissä

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje: