Mistä pyhä löytyy? Pitääkö se etsiä piilosta vai onko se läsnä ja näkyvillä arjessa? Missä sinun pyhyytesi pitää majaa? Viisi ihmistä vei valokuvaajan mukanaan kolmeen eri kaupunkiin pyhiksi kokemilleen paikoille – katsomaan, löytyisikö suomalaiselle pyhää muualtakin kuin metsästä.

Rikkirevityn Hämeenkadun rotvallilla istuu Jeesus. Katselee raiteita rakentavia miehiä, ostoskassia raapottavaa vanhusta, kadunkulman kerjäläistä ja ohi kiiruhtavia kalosseja.  Miettii: ”Ei tule valmiiksi. Ei maailma eikä ihminen. Osaa rakentaa raiteita ja ratikoita mutta että hetkeksi pysähtyisi, katsoisi ja kuuntelisi. Näkisi toisen samanmoisen. Välittäisi. Kysyisi, itseltään ja toiselta: ”Mitä kuuluu?” Ewa Wäljas, kehittämistyön asiantuntija, Tampere. Kuva: Ville … Jatka lukemista “Mitä Jeesus sanoisi ratikassa?”

Lukuisat kiristykset ulkomaalaislainsäädännössä ovat synnyttäneet Suomeen jopa tuhansien henkilöiden joukon, joka elää paperittomina ilman laillisia oikeuksia. Tarvitaan pikaisia toimia, ettei maahamme synny varjoyhteiskuntaa.

– Suomesta on tulossa yhä eriytyvämpi yhteiskunta, sanoo aluekehittämisen konsulttitoimistossa MDI:ssä asiantuntijana työskentelevä valtiotieteen tohtori Timo Aro.

Viimeinen leivänkannikka lojuu leipälaatikossa. Vanhempi ei ole se turvallinen aikuinen, jonka syliin voi juosta, kun pelottaa. Nälkä kipristää pientä vatsaa, mutta vanhempi ei herää, vaikka mitä yrittäisi. Tätäkin on arki lapsen silmin.

Lapsuuteni vahva kaupunkikokemus oli kesäisen asfaltin huumaava tuoksu. Helsingin serkkujen luona katuvalot ja yömyöhäinen ratikan kiskojen kirskunta pitivät pienemmän kaupungin pojan hereillä. Aika ajoin joku pelastaja-auto ajoi ikkunan alta pillit soiden ja huoneen kattoon heijastuivat vilkkuvat siniset valot.

Mitkä ovat suuret kehityskaaret, siis megatrendit, maailmanlaajuisessa kirkossa viime vuosisadan aikana?

Helsingin ydinkeskustassa, Narikkatorin laidalla sijaitseva Kampin kappeli on kohtaamisen ja hiljentymisen paikka. Kappelista saa halutessaan keskusteluapua sekä ajanvarauksella että ilman. Kappelissa toimii niin Helsingin seurakuntayhtymän työntekijöitä kuin Helsingin kaupungin sosiaaliohjaajia. Siellä järjestetään säännöllisesti hartaushetkiä ja konsertteja satunnaisesti.

Kaupungistumisesta puhutaan, mutta ilmiö on alkanut jo yli 10 000 vuotta sitten maanviljelyskulttuurin kehittymisen myötä. Ilman sitä emme puhuisi Jerusalemista tai Babylonista.

Kaupungeissa tiivistyvät kirkon monet haasteet, mutta myös mahdollisuudet palata juurille. Sitä on ihmisten kohtaaminen ja arjen näkeminen

Euroopassa käydään tiivistä keskustelua tulevasta suunnasta. Vanhat valtarakenteet natisevat ja ihmisarvo on uhattuna. Samalla kirkko on joutunut ihmiskuva- ja mainekriisiin.

”Hän tuli viereeni seisomaan ja otti minua kädestä kiinni.” Juhani Rekola oli pappi Tukholman suomalaisessa seurakunnassa. Hän teki työtä yhteiskunnan laitamille sysättyjen ja ajautuneiden ihmisten keskuudessa. Torsti Lehtinen on filosofi ja kirjailija. Hänen lapsuutensa sotien jälkeen Helsingin Kalliossa oli värikäs eikä hänen myöhempi polkunsa ollut sekään aivan suoraviivainen. Maan Suola-podcastissa Torsti Lehtinen kertoo Juhani Rekolan … Jatka lukemista “Maan suola -podcast: Taivas on tasa-arvoinen paikka”

Vaalien alla lähes kaikki kiinnittivät huomionsa puolueisiin ja niiden lupauksiin ja keskittyivät valitsemaan oman puolensa. Ilmastoasiat olivat pinnalla, mutta väärällä tavalla. Hienoa oli huomata ihmisten tietoisuus ongelmasta, mutta ratkaisu on vielä kaukana.