Katso murhaajaa silmiin

Pääsiäisen juhla on ristiriitainen olemukseltaan ja tähän on selvä syy: yksilön kokema äärimmäinen väkivalta tulee aivan ilon ja valon vierelle. Skaalan molemmat laidat eivät vain tunnu mahtuvan samaan kuvaan.

Kaiken sen kanssa värkkääminen, mikä tulee maasta ja vedestä, on erottamaton osa Risto Nordellia. Mutta kokki tai ruokafriikki hän ei ole.

– Kun kirkolla on vahva hengellinen ydin ja identiteetti, on varaa olla avoin. Toivon kristityiltä rohkeutta keskustella muiden katsomusten edustajien kanssa. Tällaista vuoropuhelua haluan itsekin edistää, sanoo isä Ambrosius.

Miltä tuntuu kohdata kasvokkain ihminen, joka surmasi oman läheisen? Onko tappajalla oikeutta pyytää anteeksi omaiselta? Kirkon palkitsema dokumentaristi John Webster kohdisti kameransa kivun ytimeen.

Meneillään oleva aika olisi ilman pandemiaakin. On ilmastokriisi, ja katastrofin aineksia heitellään soppaan kuin mausteita keittoon. Muutos on mahdollinen, mutta se ei tapahdu itsestään, uskovat Elokapina-aktivistit.

Bolivian alkuperäiskansojen naisille tarjottu käsityökoulutus paitsi tukee unelmaa ammatista myös lisää ymmärrystä omista oikeuksista.

”Yhteiskunnan eliitti pitää valtansa pimittämällä totuutta, lahjomalla ja kavaltamalla yhteisiä varoja.” Vastaavia näkemyksiä esitetään monien valtioiden osalta käytännössä kaikissa ilmansuunnissa. Erityisen vakavaa on se, kun syytökset kohdistuvat laillisesti ja demokraattisesti valittuihin maan johtajiin. Tällä hetkellä on perusteltuja syitä ajatella, että Venäjällä presidentti yritti murhauttaa poliittisen vastustajan ja Yhdysvalloissa presidentti kannusti valhepropagandan avulla kannattajiaan hyökkäämään laillista … Jatka lukemista “Pääkirjoitus: Valhe on yhteisön syöpä”

Urugualaiselle Emiliano Sosa Barriosille pandemia-aika uudessa ympäristössä on herättänyt tarpeen edistää keskustelua eettisistä kysymyksistä tieteen, teknologian, yhteiskunnan ja kirkon edustajien välillä.

Henkinen kriisinkestävyys on yksi yhteiskunnan vahvuustekijä. Kriiseissä sitä ylläpidetään tukeutumalla normaalioloissa luotuihin rakenteisiin. Pandemian aikana seurakunnat ovat osallistuneet tähän vastuunkantoon innovatiivisella toiminnallaan. Kriisitilanteesta selviämistä ja tehtävänsä toteuttamista kirkko edistää parhaiten tukemalla työntekijöiden ja seurakuntalaisten jaksamista.

– Itämeren suojelussa on menty sanoista tekoihin. Tietoisuus vaadittavista toimista on lisääntynyt. Jokainen yksilö voi vaikuttaa asioihin, rohkaisee Saara Kankaanrinta. Itämeren pelastamisen ykkösnainen kannustaa nyt kansaa Ekopaastoon.

Hiljaisuuden ystävien tuore toiminnanjohtaja Juha Tanska on työnarkomaani. Siksi hän on oikea ihminen puhumaan siitä, miten liiasta työstä voi paastota.

Koronan myötä meille on kirkkona annettu loistava tilaisuus pysähtyä ja pohtia uudelleen, miten kirkon ja seurakunnan toiminta tulevaisuudessa muuttuu, kirkkoherra Kimmo Reinikainen painottaa.

Karnevaalit ovat kiinteä ja merkittävä osa erityisesti Reininmaan katolisten kaupunkien perinnettä. Nykyään myös monet evankeliset seurakunnat osallistuvat kulkueisiin ja järjestävät karnevaali-istujaisia yhteisöllisyyden merkiksi. Edes korona ei perinnettä nitistä, ainoastaan muovaa sitä.