• Kuullaanko kirkossa palestiinalaisten hätä?
    23.6.2020 Matias Uusisilta

    Kuullaanko kirkossa palestiinalaisten hätä?

    Israelin parlamentti äänestää heinäkuun ensimmäisenä päivänä Jordanjoen laakson liittämisestä Israeliin. Niille, joille Israel-Palestiina –konfliktin perusasiat eivät ole aivan selvillä, lienee hyvä aluksi selittää mistä tässä on kyse. Jotta konteksti tulee ymmärretyksi, on mentävä ajassa yli 50 vuotta taaksepäin. Vuoden 1967 kuuden päivän sodassa Israel miehitti tuolloin Jordanialle kuuluvan Länsirannan. Geneven sopimuksissa vihollisalueen väliaikainen miehittäminen tunnustetaan yhtenä laillisena sodankäynnin välineenä. Se, mikä Länsirannan miehityksestä tekee erityisen, ja miksi monet tahot kutsuvat sitä ”laittomaksi miehitykseksi” johtuu siitä, että kyseinen miehitys jatkuu edelleen. Siitä, onko yli 50 vuotta kestänyt miehitys väliaikainen vai ei, voidaan olla montaa mieltä, mutta Israelin miehittämille alueilleen rakentamista siirtokunnista ei pitäisi olla epäselvyyttä. Miehityksen jälkeen Israel on rakennuttanut Länsirannalle omia siirtokuntiaan ja siirtänyt sinne siviiliväestöään. Nykyään siirtokunnissa elää yli 500 000 israelilaista. Siviiliväestön siirtäminen miehitetylle alueelle on erikseen kielletty Geneven sopimuksen neljännessä artiklassa. Se on siis sotarikos. Suunnitelma laakson liittämisestä on noussut esiin ...
    Jatka lukemista »

Kuullaanko kirkossa palestiinalaisten hätä?

23.6.2020 Matias Uusisilta
Jordanjoenlaakso

Israelin parlamentti äänestää heinäkuun ensimmäisenä päivänä Jordanjoen laakson liittämisestä Israeliin. Niille, joille Israel-Palestiina –konfliktin perusasiat eivät ole aivan selvillä, lienee hyvä aluksi selittää mistä tässä on kyse. Jotta konteksti tulee ymmärretyksi, on mentävä ajassa yli 50 vuotta taaksepäin. Vuoden 1967 kuuden päivän sodassa Israel miehitti tuolloin Jordanialle kuuluvan Länsirannan. Geneven sopimuksissa vihollisalueen väliaikainen miehittäminen tunnustetaan … Jatka lukemista “Kuullaanko kirkossa palestiinalaisten hätä?”

Uskontoa ja politiikkaa pitää sekoittaa. Saarnavuorossa Miika Ahola

16.6.2020 Miika Ahola
graffiti George Floydista

Saarna 2. sunnuntai helluntaista 14.6.2020 Luuk. 12: 13-21 Muuan mies väkijoukosta sanoi Jeesukselle: ”Opettaja, sano veljelleni, että hän suostuisi perinnönjakoon.” ”Mitä?” kysyi Jeesus. ”Onko minut pantu teidän tuomariksenne tai jakomieheksenne?” Hän sanoi heille kaikille: ”Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta. Ei kukaan voi rakentaa elämäänsä omaisuuden varaan, vaikka sitä olisi kuinka paljon tahansa.”     Ja hän esitti heille … Jatka lukemista “Uskontoa ja politiikkaa pitää sekoittaa. Saarnavuorossa Miika Ahola”

Ongelma, uhri vai eksoottinen muukalainen?

24.5.2020 Marjaana Toiviainen
Naisia tanssimassa auringonlaskussa

Suomeen toimeentulon perässä saapuvien ihmisten joukko on moninainen. Yksi ihmisryhmä kohtaa aivan erityistä marginalisointia ja stigmatisointia; siirtolaisromanien tarinat jäävät usein leimojen ja stereotypioiden varjoon. Löytyykö heille minkäänlaista toimijuuden tilaa ja vaihtoehtoista roolia luterilaisissa seurakuntayhteisöissä?

Pääkirjoitus: Pandemian tuntematon uhri

24.5.2020 Kari Latvus

Vuoden 2020 pandemia tullaan muistamaan joka puolella maailmaa. Sen sairastuneet ja kuolonuhrit eivät unohdu. Toukokuun puolivälissä 2020 virallinen tieto on, että pandemiaan on sairastunut noin viisi miljoonaa ja kuollut yli 300 000. Tuntematon uhri saattaa kuitenkin unohtua.

Toiseus kirkossa

20.5.2020 Helena Kauppila

Kristinusko on syntynyt ulossulkemisen pohjalta. ”Tule sellaisena kuin olet” ei missään tapauksessa pidä paikkaansa, jos kirkon historiallisia käänteitä tarkastellaan.

Vain se toinen sukupuoli?

20.5.2020 Minna Rikkinen

’Sukupuoli’ sanana viittaa kaksijakoisuuteen – ja kahdesta puolikkaasta tulee kokonainen. Toiseen luomiskertomukseen pohjautuen rakennetaankin usein traditionaalista kristillistä sukupuoliajattelua. On mies ja miehen kylkiluusta luotu nainen.

Kirkas ja moniääninen mystiikka

20.5.2020 Vilppu Huomo

Harva lähes 50 vuotta vanha teksti on kestänyt aikaa niin hyvin, että se on edelleen kiinnostava. Heimo Hatakan Juhani Rekolan kirjoituksista kokoamassa Kirkas mystiikka -kirjassa aikaa kestäneitä tekstejä on monia.

Etsi elävää Vapahtajaa

8.4.2020 Janne Villa
Poika juoksee vedessä

Emerituspiispa ja eksegeetti Wille Riekkisellä on pääsiäisen alla kertoa ankaran koronakaranteeninsa keskeltä hyviä ellei erinomaisia uutisia: ”Jeesus elää!”

Vakaumus koetuksella

8.4.2020 Maan suolan toimitus
mies rukoilee

Kristityksi kääntymisen voi olla turvapaikanhakijalle riski kahdella tavalla. Palautetut kristityt voivat olla uskontonsa takia vaarassa. Suomessa kääntyminen voidaan tulkita yrityksenä ottaa tietoisesti tämä riski, että lähtömaahan paluun vaara voitaisiin osoittaa.

Uusimmat blogit

  • Helatorstai on kuin korona Jumala on poissa. Joskus jotkut myös luulivat, että Jumala on kuollut, mutta tuo ajatus ei osoittautunut kovin kuolemattomaksi. Mutta Jumalan poissaolon tunnistaa useampi ja siksi Helatorstaina on Alko kiinni ja Prisma auki. Helatorstaihin kiteytyvät korona-pandemian monet havainnot.
  • Kirkolliskokousvaalit: Melkein uutinen vai epäuutinen Kirkossa valittiin edustajat kirkon parlamentiksi kutsuttuun kirkolliskokoukseen. Se melkein ylitti uutiskynnyksen, kun Kotimaa24 ja Kirkko ja kaupunki uutisoivat asian muuta Helsingin sanomat ja Yle vaikenivat asiasta. Somessa kirkon kuplassa puhetta riitti. Miksi uutiskynnys ei ylittynyt?

Kaikki blogikirjoitukset

Kategoriat

Asiasanat

© Kirkkohallitus / Toiminnallinen osasto

Seuraa meitä: Kytkin Facebookissa     Kytkin Twitterissä

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje: