Tansanian matka, Oulun hpk
2.12.2020 / Artikkeli

Aikamoinen Afrikka!

Julkaistu Kategoriat ArtikkeliAvainsanat ,
Jaa:

Länsimaisilla ihmisillä on kelloja, mutta afrikkalaisilla on aikaa, sanotaan. Kulttuuriemme käsitys ajasta on totaalisen erilainen.

Afrikkalainen aikakäsitys on jäänyt mietityttämään, vaikka Tansanian matkasta on jo vuosi. Kahden viikon aikana kohtaamiamme ihmisiä yhdisti se, että kohdatessamme heidät, he pysähtyivät. He olivat siinä hetkessä, eivätkä suunnitelleet mitään muuta.

Iloa Tansanian matkalla

Ei ollut itsestään selvää, että he pääsivät tapaamaan meitä. He olivat nähneet vaivaa, että olivat ehtineet ennen kirkkoon tuloa hakea pitkän matkan takaa vettä tai hoitaa eläimiä. He olivat aloittaneet päivänsä jo aamunkoiton aikaan, jotta heille oli mahdollista tulla kirkkoon, jos nyt ei aivan jumalanpalveluksen alkaessa, niin viimeistään sen päättyessä kuitenkin.

Kun he pääsivät perille, siinä he sitten olivat. Vailla kiirettä, täynnä iloa. Eikä lasten ja aikuisten yhdessä viettämä aika ollut mitään erikseen järjestettyä laatuaikaa, vaan lapset elivät perheen arkea kellon ympäri.

Kohtaamamme ihmiset elivät sopusoinnussa sen tiedon kanssa, että aika ei kesken lopu. Päinvastoin – sitä tulee koko ajan lisää. Me taas ajattelemme, että aika kuluu. Se on resurssi, joka häviää ja jolla on hintalappu: aika on rahaa, sanomme.

Tanssia Tansaniassa

Kuvaus kokouksesta kotimaassa. Kello on tapissa. Kokous alkaa klo 9, joten viimeistään klo 9.01 on ensimmäinen virallinen puheenvuoro. Hätäisimmät vilkuilevat kellojaan – eikö tämä jo ala! Me olemme huonoja odottamaan. Odottaminen ilman tekemistä on monelle kauhistus. Siinähän menee ihan aika hukkaan, jos odottaa tyhjän panttina.

Suomalaiselle voi olla vaikea tottua afrikkalaisten aikaraameihin. Niitä ei nimittäin ole. Tilaisuus alkaa, kun tärkeät ihmiset ovat paikalla. Kyse ei ole siitä, etteivät osallistujat kunnioittaisi toisen aikaa vaan siitä, että maailma ei kaadu, vaikka joku joutuu odottamaan.

Kaikki tietävät, mitä menneisyys on, ja siksi se on konkreettinen ja todellinen. Tulevaisuus taas on tuntematon ja siksi merkityksettömämpi.

Mitä afrikkalaiset sitten ajattelevat ajasta? Menneisyys on tunnettu ja nähty, se on kerran jo eletty. Kaikki tietävät, mitä menneisyys on, ja siksi se on konkreettinen ja todellinen. Tulevaisuus taas on tuntematon ja siksi merkityksettömämpi. Se jää selän taakse.

Aikakäsitys on syklinen meidän lineaarisen käsityksemme sijaan. Aurinko antaa päivälle rytmin. Karjan vaellus tuo vuoden kiertoon oman rytminsä. Elämän tahti on erilainen.

Tansanian luonto

Suhtautuminen aikaan liittyy ihmisten arvomaailmaan. Arvoja ei muuteta nopeasti. Mikä on ajan arvo meille? Mitä viestimme kiireellä? Kumpi on kuluttavampaa: tehokas ajankäyttö vai rento suhtautuminen aikaan?

Afrikka jätti jäljen ja opin paljon. Muun muassa sen, että haraka, haraka tarkoittaa kiiruhda, kiiruhda.

Urponen, Oulun hpk

Kirjoittaja on Oulun hiippakunnan piispan erityisavustaja ja pääsi osallistumaan piispan vierailuun Tansanian Viktorianjärven itäiseen hiippakuntaan lokakuussa 2019. Matkakertomus löytyy https://www.oulunhiippakunta.fi/blogit/asante-sana-tansania/

Kuvat Harriet Urponen

© Kirkkohallitus / Toiminnallinen osasto

Seuraa meitä: Kytkin Facebookissa     Maansuola Twitterissä

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje: