Äiti käsiraudoissa

Jaa:

Järjestyksenvalvojat käyttivät kovia otteita romaninaista kohtaan Tikkurilan asemalla kesäkuussa 2018. Olen nähnyt tilanteesta kuvattuja videoita ja kuullut naisen oman kertomuksen. Tunnen hänet, koska hän on seurakuntani työntekijä. Uskon, että hän joutui pahoinpidellyksi, koska on romani.

Järjestyksenvalvojat panivat naisen käsirautoihin ja kaatoivat hänet maahan. Vieressä katsoivat hänen lapsensa. Nainen kertoi tapahtumista Iltalehdessä 19.6. ja julkaisi myös videoita, jotka hän myöhemmin poisti. Sekä hän itse että järjestyksenvalvojat tekivät poliisille rikosilmoituksen.

Vaikuttaa siltä, että järjestyksenvalvojien voimankäyttö oli liiallista, johtuen ainakin osittain heidän asenteestaan romaneja kohtaan. Iltalehdessä nainen kertoo pitävänsä toisen järjestyksenvalvojan käytöstä rasistisena.

Syrjintä lisääntynyt

Suomen romanipoliittisessa ohjelmassa 2018 – 2022 kerrotaan, että romaneihin kohdistuva arjen syrjintä ja vihapuhe ovat väestön omien kokemusten ja useiden selvitysten mukaan lisääntyneet. Syinä pidetään yleistä muukalaisvastaisuuden kasvua ja pitkällistä taloustaantumaa sekä erilaisia sosiaalisia ongelmia.

Etnisen alkuperän takia koetusta syrjinnästä tulee romaneilta yhteydenottoja enemmän kuin miltään muulta vähemmistöryhmältä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu arvioi (HS 19.10.2018), ettei romaneihin kohdistuvassa syrjinnässä ole viime vuosina tapahtunut merkittävää muutosta positiiviseen suuntaan. Etnisen alkuperän takia koetusta syrjinnästä tulee romaneilta yhteydenottoja enemmän kuin miltään muulta vähemmistöryhmältä. Samoin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietojen mukaan romanit kohtaavat syrjintää ja ennakkoluuloja edelleen muita etnisiä vähemmistöjä enemmän.

Huolestuttavan tavallista

Tikkurilan tapauksessa kyse oli hyvin arkisesta tilanteesta. Perhe, eli äiti sekä  6- ja 14-vuotiaat lapset, oli saattamassa sukulaislapsia junaan. Järjestyksenvalvojat lähtivät 14-vuotiaan perään, koska tämä oli aikaisemmin sylkäissyt aseman lattialle. Kun äiti meni selvittämään tilannetta, päätyi hän käsirautoihin ja lattialle kaadetuksi.

En ollut paikalla, mutta minulla ei ole mitään syytä epäillä tuntemani uhrin kertomaa. Hänen mukaansa pahinta, jopa väkivaltaa pahempaa, oli julkinen nöyryyttäminen. Uskon, että tilanteessa ei olisi tarvittu muuta kuin puhumista. Perhe olisi ilman voimankäyttöä poistunut asemalta, niin kuin järjestyksenvalvojat edellyttivät.

On poliisin ja oikeuslaitoksen asia ottaa kantaa siihen, toimiko joku osapuolista lainvastaisesti. Käsittelyn lopputulosta ei vielä tiedetä. Joka tapauksessa tämä tapaus on erittäin huolestuttava. Syrjintä ja epäasiallinen kohtelu, myös romaneihin kohdistuva, on aivan liian tavallista.

Julkisuutta romanien kokemuksille

Romanien koulutus- ja työllisyystaso ovat nousseet ja asuminen parantunut. Yhteiskunnassa ymmärretään heidän kielensä ja kulttuurinsa säilyttämisen arvo. Muutos on tapahtunut, koska viranomaiset, järjestöt ja muut toimijat ovat vuosikymmeniä tehneet työtä sen aikaansaamiseksi. Osittain asenteet romaneja kohtaan ovat muuttuneet ymmärtävämmiksi ja hyväksyvämmiksi. Viime vuosina ne näyttävät jälleen koventuneen. Oikeusministeriön vuonna 2016 julkaiseman selvityksen mukaan romanien kohtaama vihapuhe tai häirintä oli yleensä sanallisia loukkauksia, häirintää, nöyryytystä tai nimittelyä. Romanien kohtaamassa syrjinnässä on erityisen huolestuttavaa sen yleisyys julkisissa tiloissa, palvelutilanteissa ja silloin kun läsnä on lapsia. Syrjintä on yleistä myös sosiaalisessa mediassa.

Romanien kohtaamassa syrjinnässä on erityisen huolestuttavaa sen yleisyys julkisissa tiloissa, palvelutilanteissa ja silloin kun läsnä on lapsia.

Romanipoliittisessa ohjelmassa linjataan, että Suomi taistelee romanivastaisuutta ja syrjintää sekä vihapuhetta vastaan näkyvästi. Keinoiksi määritellään romanien oma aktiivinen kansalaisuus ja demokratia, laadukas faktatieto ja tiedotus sekä romanikulttuurin omat vahvuudet kuten taide ja yhteisöllisyys.

Romanit eivät aina luota siihen, että heidän kokemaansa syrjintään puututaan. Heillä on usein kokemuksia siitä, ettei heitä uskota. Siksi he eivät aina ilmoita kokemuksistaan. Ilmoitukset saattavat jäädä tekemättä siksi, että romanit ovat tottuneet saamaansa kohteluun eivätkä enää usko asioiden muuttuvan. Voimat loppuvat jatkuvaan taisteluun.

Tikkurilan tapauksessa asianosainen ilmoitti viranomaisille ja osasi hakea apua. Romaneihin kohdistuvista rikoksista ja epäasiallisesta kohtelusta saadaan tietoa vain, kun he ilmoittavat kokemuksistaan.

Lisää kunnioitusta ja lähimmäisenrakkautta

Kristillisestä näkökulmasta kaikkien ihmisten – Jumalan luomien ja lunastamien – tulee olla samanarvoisia ja yhdenvertaisia. Tähän viittaa mm. vuoden 2018 rukouspäiväjulistus: ”Pelkojen ja uhkakuvien sijaan meidän tulee lujittaa yhteenkuuluvuutta, erilaisuuden hyväksymistä ja yhteistyötä, jossa jokaisen ihmisen ja luomakunnan arvo ovat toimintamme keskiössä. Keskinäinen kunnioitus ja lähimmäisen rakastaminen lujittavat elämää kantavia rakenteista ja turvallisuuden tunnetta. ”

 

Kuva: Hannu Mäkilampi

Laura Maria Latikka, kirkkoherra, USKOT-foorumin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaoston pj.