Pääkirjoitus: Kirkon uusi julkinen tila

Luterilaisella kirkolla ja suomalaisella hyvinvointivaltiolla on erikoinen suhde. Monien tutkijoiden mielestä luterilaisuuden voi nähdä jopa pohjaismaisen hyvinvointivaltion äitinä.
Kirkon asema julkisessa tilassa on kuitenkin muutoksessa.

Kirkossa kaikkien hävikkiruokajuhlat

Pori Jazzia ja sen myötä myös SuomiAreenaa on kuvattu yhteiskunnan hyvin toimeentulevien kesäkekkerinä ja näyttäytymistorina. Heinäkuussa 2017 kaiken keskellä Keski-Porin kirkossa pitivät varjobileitä, erilaista cocktailtilaisuutta eli mingleä, työttömät, vammaiset, köyhät ja vähäväkiset.

Tupakkateollisuus lobbaa Porin SuomiAreenalla

Professori Heikki Hiilamo väittää Philip Morris –tupakkatehtaan toimintaa Porin SuomiAreenassa härskiksi vedätykseksi, jonka tapahtumanjärjestäjä MTV hyväksyy. Philip Morris järjesti Porissa suuren pahekeskustelun.
Philip Morris oli teettänyt tilaisuuttaa varten myös tutkimuksen suomalaisten paheista tutkimuslaitos Kanterilla. Siinä selvitettiin arkisten herkkujen kuten jäätelön, makeisten, alkoholin tai grilliruokien nauttimista ja samalla kysyttiin myös paheiden salaamisesta.

Uusi taistelu vallasta ja taloudesta: teollinen vallankumous siirtyy digiaikaan

Niin sanottu ”teollinen vallankumous” on ollut yksi merkittävimmistä ihmiskuntaa ja ennen muuta länsimaisia yhteiskuntia mullistaneista historian ajanjaksoista. Joidenkin mukaan se on ollut merkittävin sitten siirtymän metsästyskulttuurista maanviljelykseen. Erona on kuitenkin se, että siinä missä maanviljelyn kehittyminen ja leviäminen vaati tuhansia vuosia, teollinen vallankumous on tapahtunut parissa vuosisadassa.

Diakoniapapista arkkipiispaksi

Arkkipiispa John Vikströmin elämätehtäväksi tuli johtaa Suomen ev-lut kirkkoa aikana, jolloin raamattukeskustelu roihahti ilmiliekkiin, jolloin kohdattiin ja ratkaistiin kysymys naisten pääsystä pappisvirkaan, jolloin Suomessa käytiin ensimmäinen suuri keskustelukierros homoseksuaalisuudesta, jolloin elettiin todeksi Suomen lähihistorian suurin taloudellinen lamakausi.

Rinta rinnan Kabulin koneessa?

Suomessa puolustellaan afgaanien palauttamista Kabuliin vedoten siihen, että myös Saksa palauttaa torjuttuja turvapaikanhakijoita Afganistaniin. Tämän osin hyvin pintapuolisen ja virheellisen väitteen levittämiseen eksyivät valitettavasti myös Helsingin Sanomien toimittajat artikkelissaan ”Lapsiakin palautetaan Afganistaniin (5.4.2017). Jutussa korostettiin, että

Kirkon ihmisoikeusagenda?

Norjan kirkon dokumentti “Vapauttakaa sorretut” on hyvin laaja, mutta selkeä ja ymmärrettävä esitys, joka tuo oivaltavalla tavalla esille kirkon ajattelun itsestään selviä kytkentöjä ihmisoikeuksiin, osoittaa missä kristillinen etiikka menee ihmisoikeuksia pidemmälle, mutta myös nostaa esille ihmisoikeuksien ja kirkon välisiä vaikeita kipupisteitä: näihin palaan myöhemmin kommenttini lopussa.

Ja täytyy ihan ensin sanoa, miten hieno teksti on.

Kirkko, työ ja työttömyys. Työryhmän raportti ja toimenpide-esitykset

Kirkkohallituksen työryhmä Kirkko, työ ja työttömyys on saanut työnsä päätökseen. Työryhmä tarkensi tehtävän muotoilun seuraavasti:
– tehdä näkyväksi työttömyystilanteen ongelmallisuus ja vakavuus
– etsiä uusia ratkaisumalleja työllistämiseen
– edistää kirkon aktiivisempaa roolia työllistämisessä ja työttömien parissa työskentelyssä.
Työryhmän mukaan kirkon tulee panostaa tiedottamiseen ja toimia myös aktiivisesta välityömarkkinoilla työllistäjänä. Tavoitteena tulee olla 1001 uutta työmahdollisuutta.

Juha Siltala: Elinkeinojen pitäisi elättää ihmisiä eikä ihmisten elinkeinoja

Helsingin yliopiston Suomen historian professori Juha Siltala julkaisi vuonna 2004 Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun -kirjan.
– Jo silloin kirjani teemana oli työtä tekevän keskiluokan kriisi. Nyt se on tullut yleiseksi teemaksi populististen reaktioiden myötä, vaikka kirjani aikoihin työelämän kaikkinainen huononeminen haluttiin kiistää. On käynyt niin kuin varoitin: työmarkkinakansalaisuus ei enää entiseen tapaan tuota yhteiskunnallista integraatiota, jos toiset nääntyvät ja toiset tippuvat pois.

Vastikkeellinen vai osallistava sosiaaliturva?

Tähän maailmanaikaan hiukankin yhteiskunnallista keskustelua seuraava voi aavistaa, että vuoden 2017 aikana alkaa poliittinen keskustelu sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta. Aihetta on nostanut keskusteluun vuoden 2016 lopulla muun muassa kansanedustaja Ben Zyzkovicz ja hiljattain professoriryhmä Heikki Hiilamon johdolla. Osa päättäjistämme on käynyt tutustumassa Saksan sosiaaliturvan malliin ja myös Alankomaiden suuntaan tähytään. Keskustelu alkanee keväällä ja kiihtynee lähestyttäessä eduskuntavaaleja 2019.