“Tärkeintä lienee toivo”

Henkinen kriisinkestävyys on yksi yhteiskunnan vahvuustekijä. Kriiseissä sitä ylläpidetään tukeutumalla normaalioloissa luotuihin rakenteisiin. Pandemian aikana seurakunnat ovat osallistuneet tähän vastuunkantoon innovatiivisella toiminnallaan. Kriisitilanteesta selviämistä ja tehtävänsä toteuttamista kirkko edistää parhaiten tukemalla työntekijöiden ja seurakuntalaisten jaksamista.

Elämässä ei ole koskaan liikaa iloa

Karnevaalit ovat kiinteä ja merkittävä osa erityisesti Reininmaan katolisten kaupunkien perinnettä. Nykyään myös monet evankeliset seurakunnat osallistuvat kulkueisiin ja järjestävät karnevaali-istujaisia yhteisöllisyyden merkiksi. Edes korona ei perinnettä nitistä, ainoastaan muovaa sitä.

Kuka jakaa leivän köyhän kanssa?

Lamavuosina käynnistynyt seurakuntien ruoka-aputoiminta on tullut jäädäkseen. Avun lähtökohtana on tasapuolisuus. Tuoreen Diakonibarometrin mukaan yhteisöllisyyteen halutaan panostaa. Toisaalta on ajauduttu kauaksi ajoista, jolloin “orja ja vapaa” istuivat yhteiseen pöytään.

Mihin asti kutsumus kantaa – ja minne kutsumus vie?

”Uskon, mutta en niin kuin kirkko opettaa”. Tiivistyykö tähän gallupeista tuttuun määritelmään “kirkon irrallisten usko”? Siis joukon, joka kuuluu kirkkoon, mutta joka miettii lähteäkö vai jäädäkö. Kirkon irrallisia on niin seurakuntalaisissa kuin työntekijöissä.

Murrosajassa nyt

1960-luvulla luvulla elettiin monessa maassa demokratian murroskautta. Miten on nyt? Mikä murtuu, mitä se synnyttää yksilössä ja yhteiskunnassa? Maan suola pyysi asiaan näkökulmaa neljältä vaikuttajalta.

Ongelma, uhri vai eksoottinen muukalainen?

Suomeen toimeentulon perässä saapuvien ihmisten joukko on moninainen. Yksi ihmisryhmä kohtaa aivan erityistä marginalisointia ja stigmatisointia; siirtolaisromanien tarinat jäävät usein leimojen ja stereotypioiden varjoon. Löytyykö heille minkäänlaista toimijuuden tilaa ja vaihtoehtoista roolia luterilaisissa seurakuntayhteisöissä?

Toiseus kirkossa

Kristinusko on syntynyt ulossulkemisen pohjalta. ”Tule sellaisena kuin olet” ei missään tapauksessa pidä paikkaansa, jos kirkon historiallisia käänteitä tarkastellaan.

Vain se toinen sukupuoli?

’Sukupuoli’ sanana viittaa kaksijakoisuuteen – ja kahdesta puolikkaasta tulee kokonainen. Toiseen luomiskertomukseen pohjautuen rakennetaankin usein traditionaalista kristillistä sukupuoliajattelua. On mies ja miehen kylkiluusta luotu nainen.