Murrosajassa nyt

1960-luvulla luvulla elettiin monessa maassa demokratian murroskautta. Miten on nyt? Mikä murtuu, mitä se synnyttää yksilössä ja yhteiskunnassa? Maan suola pyysi asiaan näkökulmaa neljältä vaikuttajalta.

Ongelma, uhri vai eksoottinen muukalainen?

Suomeen toimeentulon perässä saapuvien ihmisten joukko on moninainen. Yksi ihmisryhmä kohtaa aivan erityistä marginalisointia ja stigmatisointia; siirtolaisromanien tarinat jäävät usein leimojen ja stereotypioiden varjoon. Löytyykö heille minkäänlaista toimijuuden tilaa ja vaihtoehtoista roolia luterilaisissa seurakuntayhteisöissä?

Toiseus kirkossa

Kristinusko on syntynyt ulossulkemisen pohjalta. ”Tule sellaisena kuin olet” ei missään tapauksessa pidä paikkaansa, jos kirkon historiallisia käänteitä tarkastellaan.

Vain se toinen sukupuoli?

’Sukupuoli’ sanana viittaa kaksijakoisuuteen – ja kahdesta puolikkaasta tulee kokonainen. Toiseen luomiskertomukseen pohjautuen rakennetaankin usein traditionaalista kristillistä sukupuoliajattelua. On mies ja miehen kylkiluusta luotu nainen.

Evoluutioskeptikot kirkossa

Kirkossa käytiin neljännesvuosisata sitten tiiviistä keskustelua kreationismista. Sen mukaan Raamatun alkukertomukset voitaisiin lukea kuvauksena maailman alkuhistoriasta. Elääkö kreationismi kirkossa edelleen?

Eteenpäin elävän kirkon mieli

Kristinusko kehittyy eteenpäin evoluution tavoin, näkee Olli Valtonen.
– Meidän on luotava nahkamme, rikottava kangistuneet kaavat ja säädettävä vanhentuneet järjestelmät uusiksi. Kirkon uudistukset rakentuvat vanhan päälle. Mitään ei synny tyhjästä.

Asiakkuuden aika kirkossa

Omaehtoisuus ja asiakkuusajattelu haastaa kirkon, joka on perinteisesti määritellyt jäsentensä roolin. Millaiset mahdollisuudet yhteisöllisyyden puolesta puhujalla on yksilöllisyyden aikana?