Kirkko, joka halusi olla osa valtiota?

Suomen luterilainen kirkko ei ole valtionkirkko siinä mielessä, että valtio päättäisi suoraan sen asioista, mutta kirkon ja valtion suhteet ovat erityislaatuiset. Mielenkiintoisen tarkastelukulman suhteisiin tarjoaa kirkon erityisasema ja se, kenen toimesta sitä ylläpidetään.

Yhteisöllisyydestä tulee normi

Kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Katri Korolaisen visioissa kirkkoon syntyy lähimmäisyyteen pohjaavia tiloja, joiden arki on osallisuuden, yhteisyyden ja kohtuullisuuden jakamista.

Diakonian on tultava näkyväksi

Tulevaisuuden diakonia on samalla arvopohjalla kuin koko kristillinen kirkkomme. Se ei muuttuvassa maailmassa sorru, vaikka keinot sen toteuttamiseen muuttuisivat, uskoo Salon seurakunnan diakoniajohtaja Sirkku Nivala.

Tietoa on, vaan mitä sillä tehtäisiin

Kirkolla on käytössään kattava datakokonaisuus ihmisistä ja kohderyhmistä yhteystietoineen -mutta hajallaan ja hankalasti sovellettava. Nyt tarvitaan määrätietoista tiedolla johtamista ja tiedon muuttamista helpommin omaksuttavaksi.

Kohti korkeaa luotettavuutta

Autonominen teknologia ulottuu yhä useammille elämänalueille. Kaupallinen ilmailu on tästä hyvä esimerkki. Se on osoittanut, että ihmisen ja tekniikan välinen yhteistyö toimii myös vaarallisessa ympäristössä. Olisiko siitä opittavaa?

Pelastus ei oikeuta toimettomuuteen

Meneillään oleva aika olisi ilman pandemiaakin. On ilmastokriisi, ja katastrofin aineksia heitellään soppaan kuin mausteita keittoon. Muutos on mahdollinen, mutta se ei tapahdu itsestään, uskovat Elokapina-aktivistit.