– Itämeren suojelussa on menty sanoista tekoihin. Tietoisuus vaadittavista toimista on lisääntynyt. Jokainen yksilö voi vaikuttaa asioihin, rohkaisee Saara Kankaanrinta. Itämeren pelastamisen ykkösnainen kannustaa nyt kansaa Ekopaastoon.
Hän, kenelle on paljon annettu, voi tehdä valtavasti hyvää, jos haluaa. Täysipäiväiset ympäristövaikuttajat Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin ovat tästä myönteisiä esimerkkejä.
He perustivat vuonna 2008 Baltic Sea Action Group -säätiön Itämeren luonnon pelastamiseksi. Kankaanrinta on säätiön puheenjohtaja. Säätiöllä on 19 työntekijää. Sen lisäksi pariskunnalla on kaksi ekologista yritystä, joiden voitot sijoitetaan takaisin ympäristötyöhön.
Herlin on käyttänyt huomattavaa omaisuuttaan jo 1990-luvulta lähtien ympäristönsuojeluun. Kaksikko tutustui Pietarin jätevesien puhdistushankkeessa.
– On ollut ilo ja etuoikeus saada tehdä Ilkan kanssa yhdessä täysillä kutsumustyötä. Oman rakkaan kanssa voin jakaa tärkeän sydämenasiamme – Itämeren suojelun, Saara Kankaanrinta kertoo.
Kolmilapsinen perhe asuu Hangossa. Kankaanrinta ja Herlin pyörittävät Paraisilla Qvidjan tieteellistä koetilaa, jolla etsitään ympäristöystävällisiä toimintamalleja maa- ja metsätalouteen.
Yhdessä sadan muun tilan kanssa Qvidja tutkii ja testaa, miten hiiltä saataisiin sidottua tehokkaasti maaperään, jonka hiilivarasto ja monimuotoisuus pitäisi saada karttumaan.
Q Power -yhtiön uusiutuvan energian varastoinnissa ja tutkimisessa mikrobit ovat keskeisiä.
– Luonnon tuotekehityksessä on takana miljardien vuosien testaus. Ihminen tajuaa siitä vasta murto-osan.
– Luonnon monimuotoisuutta ja toimintakykyä on pakko eheyttää. Luonnon omien mekanismien ymmärtämisestä saattavat löytyä ratkaisut ja tulevaisuuden läpimurrot ympäristönsuojelussa.
Suomi voi näyttää suuntaa
Baltic Sea Action Group on kirkon Ekopaasto-kampanjan kumppani. Tänä vuonna Ekopaasto kiinnittää huomiota puhtaaseen veteen ja Itämereen.
Vakuuttavasti puhuva ja esiintyvä Saara Kankaanrinta on antanut kampanjalle kasvot kirkon tuottamalla Itämerivinkit-videolla.
– Suomi voi tarjota systeemitason esimerkin muutoksista, kun saamme mukaan tutkijat, yritykset, elinkeinonharjoittajat ja päättäjät. Ellei Suomessa pystytä tähän, missä sitten?
Poliittista historiaa sekä ympäristöpolitiikkaa ja -filosofiaa opiskellut valtiotieteiden maisteri ei ole taustaltaan radikaali aktivisti. Hän on pragmaattinen toimija, joka hyödyntää tutkimustietoa ja eri tahojen yhteistyömahdollisuuksia.
– Olen sopuisa ihminen. Haen pakkomielteisesti kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joita voi skaalata.
Tavoitteena on Itämeren ja biodiversiteetin suojelu, ilmastonmuutoksen torjuminen ja ekologisen tasapainon palauttaminen.
– Teemme näiden eteen kaikkemme hyvin ratkaisukeskeisesti ja tinkimättömästi, Kankaanrinta toteaa.
Säätiöllä on monen eri alan tutkijoita, jotka analysoivat ja ratkaisevat ongelmia. Laajaan yhteistyöverkostoon on kerätty mukaan myös yrityksiä, maanviljelijöitä ja päättäjiä. Ideana on yhdistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden voimavarat.
Erilaisia ratkaisupolkuja on luotu yhdessä viranomaisten ja tutkijoiden kanssa. Säätiö toteutti Reaktorin ja yhteistyökumppaneiden kanssa Uudistavan viljelyn nettioppimisalustan. Verkkokurssia on tarjottu ilmaiseksi kaikille viljelijöille ympäristöystävällisten valintojen lisäämiseksi.
– Suomi voi tarjota systeemitason esimerkin muutoksista, kun saamme mukaan tutkijat, yritykset, elinkeinonharjoittajat ja päättäjät. Ellei Suomessa pystytä tähän, missä sitten?
Ratkaisukeskeinen, ketterä ja nopealiikkeinen säätiö on moninaisine hankkeineen inspiroiva uusien ympäristöinnovaatioiden tekijä. Se voi tehdä myös rohkeita kokeiluja.
– Voimme kasata vaikuttavia kokonaisuuksia yli siilojen, tieteen koulukuntarajojen tai poliittisten ryhmien. Kaikki tarvitaan mukaan.
Vältä turhia ostoksia
Ekopaasto kannustaa ilmastonmuutosta torjuviin toimiin. Itämeren lämpeneminen vahvistaa monia vanhoja ongelmia.
– Maapallo on herkkäviritteinen ekosysteemi. Yhden osa-alueen muutos heijastuu muihin. Nyt meillä on lämpimin Itämeri ikinä. Se vaikuttaa kaikkeen, vaikkapa siihen, kuteeko jokin kalalaji.
Kaikki edistysaskelet Itämerellä ovat elintärkeitä, Kankaanrinta korostaa. Vesistöjen rehevöityminen ja eliöstön monimuotoisuuden heikkeneminen on pakko pysäyttää.
– Peli ei ole pelattu, mutta meiltä vaaditaan määrätietoista toimintaa ongelmien juurisyiden hoitamiseksi.
Ekopaaston ympäristöteko parhaasta päästä on ostamatta jättäminen.
Kankaanrinta listaa tuttuja toimenpiteitä, joilla voimme kantaa kortemme kekoon: Muista kierrättää. Kerää biojäte. Kompostoi. Älä päästä roskia tai myrkyllisiä aineita luontoon. Auta luonnon auttajia…
Ekopaaston ympäristöteko parhaasta päästä on ostamatta jättäminen.
– Meidän täytyy vähentää kulutusta. Jokainen voi miettiä, mitä vanhaa tavaraa voi vielä käyttää, korjata tai kierrättää. Itsekin opettelen tätä. Ei ole helppoa olla ostamatta uutta.
Vähennä lihan syöntiä
Saara Kankaanrinta suosittelee syömään mahdollisimman paljon kasviksia, mielellään lähellä ja ekologisesti tuotettuja.
Tärkeintä ei ole se, mitä syö, vaan miten ruoka on tuotettu. Niin kasvis kuin lihakin voi olla huonosti tehtyä.
– Isot muutokset lähtevät yksilön pienistä arkisista valinnoista. Omaan ehdottomuuteen ja kerralla tapahtuviin liian suuriin muutoksiin ei kannata läkähtyä, muuten väsähtää pian.
Lihan syömistä on vähennettävä. Ekologisinta on riista ja laitumella käyskennellyt karja. Kankaanrinnan perheessä syödään sekä riistaa, jonka Herlin on metsästänyt tilan mailta, että itse kasvatettua lammasta ja nautaa juhlapäivinä.
Roskakalaa ei ole
Kankaanrinnan puoliso kalastaa läpi vuoden. Verkot ovat vedessä talvellakin.
– Pidän kalan käsittelystä ja Itämeren terveydelle ystävällisestä ruokavaliosta. Se on tullut kuluttajille mahdolliseksi monien kohtuuhintaisten kalatuotteiden muodossa.
Itämerellä särkikalojen määrä on lisääntynyt muiden kalojen vähentyessä. Särkien syöminen on ekosysteemin kannalta hyvä vaihtoehto. Niistä on jo eineksiäkin.
– Inhoan sanaa ”roskakala” – sellaista ei ole! Kaikki kala on hyvää ja terveellistä.
– Isot muutokset lähtevät yksilön pienistä arkisista valinnoista. Omaan ehdottomuuteen ja kerralla tapahtuviin liian suuriin muutoksiin ei kannata läkähtyä, muuten väsähtää pian.
Itämeren silakan syöntimäärää rajoitettiin välillä korkeiden ympäristömyrkkypitoisuuksien takia. Myrkkyjen määrää onnistuttiin vähentämään.
Tuotantoketjujen kemikalisoituminen ja vesistöihin kertyvät lääkejäämät lisäävät ihmisten ravinnossa nauttimaa myrkkykuormaa.
– Kaikki menee luonnon ruokaketjussa eteenpäin, ja kemikaalien arvaamaton cocktail valuu lopulta myös meidän lautasillemme.
Virkistävän radikaali kirkon väki
Saara Kankaanrinta on osallistunut ekumeenisiin ilmastofoorumeihin. Hän kunnioittaa sitä, miten kirkko keskustelee arvopohjastamme.
– Pohjimmaiset arvomme tahtovat unohtua maailman hälyssä ja melskeessä. On hienoa, että kirkko herättää miettimään ihmisen osaa luonnossa.
Kankaanrinta on nauttinut kirkon luontotyössä siitä, että asioista puhutaan miellyttävän syvällisesti filosofisella tasolla. Muualla puhutaan euroista, kustannustehokkuudesta ja päästövähennyksistä.
– Kirkon edustajat vaikuttavat usein jopa virkistävän arvoradikaaleilta. He sanovat, että meidän on herättävä toimimaan, jos yritämme elää niin kuin saarnaamme.
– Toivo täytyy valita. Myös seuraava sukupolvi on saatava uskomaan, että meillä on aina toivoa.
Yksi kirkon edustaja totesi, että ympäristöasioissa on paljon helpompi toimia ja etsiä ratkaisuja kuin tasa-arvoisen avioliiton suhteen.
– Minun mielestäni avioliittoasian voisi ratkaista yhdellä pienellä päätöksellä, mutta Itämeren ongelmien ratkaiseminen on vaikeaa.
Rakasta kaikkia eliölajeja
Qvidja on Suomen vanhin kartano. 850 hehtaarin tilan keskellä on 1470-luvulla rakennettu kivilinna, jonka yhteydessä on pieni kappeli.
Saara Kankaanrinta viittaa kappelista löytyvään tekstiin: ”Gud är kärlek.” Jumala on rakkaus.
– Luen sen itse ”kärlek är Gud”. Siinä on hengellisyyden ja elämän tärkein sanoma. Ortodoksit sanovat kauniisti, että luonto on rakkausruno. Eri kirkkokunnat voivat johtaa meidät suhtautumaan suurella ymmärryksellä ja rakkaudella luontoon.
Puolisonsa kanssa Kankaanrinta on pohtinut, että ”luomakunnan herra” -ajattelun sijasta ihminen voisi soveltaa suhteessaan luontoon lähimmäisyyden ajatusta.
Lähimmäisenrakkauden voisi ulottaa kaikkiin eliölajeihin sen sijaan, että pidämme muita lajeja vähempiarvoisina. Nyt lajeja kuolee sukupuuttoon ihmisen itsekkään toiminnan seurauksena.
Maailma näyttää jäävän meidän jäljiltämme paljon huonompaan kuntoon kuin missä meidän sukupolvemme sen sai.
– Meidän täytyy pyrkiä kohti hyvyyttä kaiken elollisen osalta. Kristinuskon etiikassa on paljon ammennettavaa hyvän tekemiseen. Ei ole huono ajatus, että ihminen on puutarhuri tässä maailmassa, mutta vielä parempi olisi olla vuokraviljelijä tulevilta sukupolvilta.
Ympäristönsuojelija näkee edessämme olevat ekologiset haasteet, muttei lannistu niiden edessä.
– Toivo täytyy valita. Minulla on lapsia, ja myös seuraava sukupolvi on saatava uskomaan, että meillä on aina toivoa.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kuva Anton Reenpää.
EKOPAASTOSSA
innostetaan suomalaisia mukaan kestävän kehityksen huomioivaan elämäntapaan, joka samalla hillitsee myös ilmastonmuutosta. Teemat vaihtelevat vuosittain – täksi vuodeksi valikoitui puhdas vesi ja vesistöt. Annamme Ekopaastossa vinkkejä arkeen, jotta siihen osallistuva voisi olla arjen valinnoin mukana vaalimassa vettä.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon koordinoima Ekopaasto ajoittuu pääsiäispaaston kanssa samaan ajanjaksoon eli tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen (17.2..–3.4.). Tänä vuonna yhteistyökumppaneina ovat Baltic Sea Action Group, HSY, Martat ja Suomen Ympäristökeskus.
(Kuva Stephanie/Unsplash)