4.3.2021 / Artikkeli

Elämässä ei ole koskaan liikaa iloa

Julkaistu Kategoriat ArtikkeliAvainsanat , , ,
Jaa:

Karnevaalit ovat kiinteä ja merkittävä osa erityisesti Reininmaan katolisten kaupunkien perinnettä. Nykyään myös monet evankeliset seurakunnat osallistuvat kulkueisiin ja järjestävät karnevaali-istujaisia yhteisöllisyyden merkiksi. Edes korona ei perinnettä nitistä, ainoastaan muovaa sitä.

Sain ensimmäisen kosketukseni saksalaiseen karnevaaliperinteeseen melkein heti maahan muuttamiseni jälkeen. Suomesta tulleena ja luterilaisiin perinteisiin tottuneena en ollut osannut kuvitella, miten paljon paastoa edeltävä karnevaaliaika vaikuttaa erityisesti Reininmaalla arkiseen elämään. Täpötäydessä junassa, matkallani Frankfurtista Mainziin, koin ensimmäisen väläykseni paastoa edeltävästä juhla-ajasta, ihmisten värikkäistä karnevaaliasuista, lauluista ja ”Helau!-huudahduksista”.

Maskeja, oluttuoppeja ja kreppeleitä

Karnevaaleilla on pitkät perinteet Saksassa, ja erityisesti maan katolisella alueella juhlaperinne näkyy yhä tänäkin päivänä. Jo ennen kristinuskon tuloa maahan ihmiset pukeutuivat Saksassa keväällä maskeihin ja turkiksiin herättääkseen juhlinnallaan hyviä henkiä ja jouduttaakseen kevään tuloa.

Tämän germaanisen tradition sanotaan olevan osaltaan pohjana kristilliselle karnevaaliperinteelle, jossa pääsiäispaastoa edeltävä viikko koostuu juhlista, värikkäistä karnevaaliasuista, yhteiskuntakritiikkiä sisältävistä puheista, mässäilystä, uniformuihin pukeutuneiden tanssiryhmien esityksistä, karnevaalikulkueista sekä luonnollisesti oluttuoppien kilinästä.

Karnevaalit edeltävät 40 päivän mittaista paastoa, jolloin ihmiset aikaisemmin välttivät lihan, rasvan, munien ja maitotuotteiden syömistä. Osaltaan käytännölliset ja taloudelliset syyt vaikuttivat aikaisemmin siihen, että ihmiset söivät runsaat ruokavarastot tyhjiksi, etteivät kalliit ja hyvät ruoka-aineet päässeet paaston niukemman ruokavalion aikana pilaantumaan.

karnevaali Saksa

Tasaisen arjen vastakohta

Varsinainen karnevaalijakso alkaa Saksassa 11.11 kello 11.11, mutta se huipentuu tuhkakeskiviikkoa edeltävään viikkoon. Numero yksitoista ei ole sattumanvarainen luku, vaan se symboloi ylettömyyttä, syntisyyttä ja sen on katsottu olevan myös paholaiseen viittaava numero. Saksassa olen kuullut sanonnan: ”Yksi enemmän kuin käskyjä, mutta yksi vähemmän kuin apostoleja.

Kun tuhkakeskiviikkoa edeltävänä torstaina kello lyö yksitoista yli yksitoista antaa kaupunki viikon ajaksi vallan ilveilijälle, elämän täsmällisyys unohdetaan hetkeksi ja juhlinta voi alkaa.

Vanhastaan kerrotaan, että karnevaalitorstai oli omistettu naisille. Yhä tänä päivänä karnevaalitorstaina miehiä kehotetaankin jättämään solmiot, miehisen vallan symboliksi katsotut asusteet kotiinsa. Mikäli erehdyksissään eksyy solmio kaulassa kadulle, voi olla, että päivän aikana joku vastaan tuleva nainen leikkaa sen poikki. Lohdutukseksi solmionsa menettämisestä miehet voivat yhä tänäkin päivänä vanhan tavan mukaisesti saada naiselta pusun poskelleen.

Karnevaalien sanotaan huipentuvan ruusumaanantain karnevaalikulkueeseen, joka kulkee kaupungin läpi. Kymmenet koristellut karnevaalivaunut, taitavat karnevaalitanssijat ja kulkuetta tahdittava musiikki soljuu ihmisjoukon lomassa, karkit lentelevät lavolta katsojia kohti, ja ihmiset huutavat karnevaalihuudahduksia.

Karnevaalikulttuurin ulkopuolelta tulevalle kokemus on sanoinkuvaamaton eikä sen nähneelle ole millään tavalla yllätys, että tätä päivää ja kulkuetta valmistellaan eri yhdistyksissä ja seurakunnissa usein jopa koko edeltäneen vuoden ajan.

Kaikella juhlinnalla on kuitenkin päätöksensä. Karnevaaliviikko päättyy tuhkakeskiviikkoa edeltävään tiistaihin. Monessa kaupungissa juhlien päättymisen merkiksi ja paastoon laskeutumisen symboliksi torilla poltetaan olkinukke. Nuken polttaminen symboloi vanhan jättämistä taakse; mässäily, tanssit ja juomingit on aika lopettaa. Tuhkakeskiviikkona alkaa pääsiäistä edeltävä neljänkymmenen päivän paasto, hiljentymisen, rauhoittumisen ja yksinkertaistamisen aika.

saksan karnevaalit

Karnevaalit koronan keskellä

Tänä vuonna, koronan keskellä, karnevaalejakin jouduttiin viettämään hyvin toisella tavalla. Rajoitusten vuoksi ihmiset eivät voineet kokoontua yhteen eikä perinteisiä karnevaali-istujaisia yhteiskuntakritiikin värittämin puhein voitu järjestää.

Tänä vuonna Hessen-Nassaun evankelinen kirkko kutsui ihmisiä mukaan karnevaalien juhlintaan muistuttamalla, ettei elämässä ole koskaan liikaa iloa ja naurua.

Katukuvasta puuttuivat kokonaan värikkäät karnevaalikoristeet eikä juhlintaan tärkeänä osana kuuluvia karnevaaliasujakaan olisi aikaisempien vuosien tavoin nyt päässyt ostamaan, sillä kaupat ovat olleet jo useamman kuukauden ajan kiinni.

Karnevaalien maassa juhlat kuitenkin järjestettiin tänäkin vuonna. Niin kuin moni muukin tilaisuus ja tapahtuma, myös karnevaalit siirtyivät koronarajoitusten keskellä pidettäväksi netissä. Eri ryhmät kutsuivat mukaan juhlintaan videotervehdysten kautta, ja iloinen toivo elää yhä siitä, että vuonna 2022 kadut voivat jälleen täyttyä juhlijoista ja Helau-huudahduksista.

Paastoa edeltävä viikko oli siis tänäkin vuonna täynnä karnevaaliohjelmaa. Leipomot myivät mässäilyn takaamiseksi perinteisiä karnevaalimunkkeja, tansseihin osallistuminen onnistui oman ruudun ääreltä, monet olivat sonnustautuneet kodeissa karnevaaliasuihin, ja kotisohvalla oli mahdollisuus kippistää yhteiskuntakriittisille puheille.

Karnevaaliperinne on kiinteä osa erityisesti Reininmaan katolisten kaupunkien perinnettä. Sitä odotetaan ja siihen valmistaudutaan hartaudella. Nykyään myös monet evankeliset seurakunnat eri kaupungeissa osallistuvat paikallisiin karnevaalikulkueisiin ja järjestävät karnevaali-istujaisia yhteisöllisyyden merkiksi.

Tänä vuonna Hessen-Nassaun evankelinen kirkko kutsui ihmisiä mukaan karnevaalien juhlintaan muistuttamalla, ettei elämässä ole koskaan liikaa iloa ja naurua. Koronapandemian keskellä erityisesti karnevaalien ilo, huumori ja värikylläisyys oli monelle tervetullutta vaihtelua juuri ennen paastoa ja hiljentymisen aikaa.

Kirjoittaja on Lounais-Saksan suomalaispappi.

ulkosuomalaistyö saksa

Pääkuva Pixabay, muut Ritva Printz

© Kirkkohallitus / Toiminnallinen osasto

Seuraa meitä: Kytkin Facebookissa     Maansuola Twitterissä

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje: