Pääkirjoitus
Jumala on kuollut, uskonnot hiipuvat ja kirkon rooli yhteiskunnallisissa keskusteluissa on tullut tiensä päähän. Näin kärkevästi ehdittiin Suomessakin vuosien mittaan ajatella. Tuuli on nyt kääntynyt. Tällä hetkellä eri tahot toivovat yhä useammin kirkon ääntä turvapaikkakeskusteluun, ihmisoikeuskysymyksiin tai köyhimpien puolustamiseen.
Kirkon julkinen kuva ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen.
Kirkko ei ole välttämättä ensimmäisenä astellut heikompien puolustajien kärkijoukkoihin. Joskus viesti kirkon suunnasta on epäselvä ja esimerkiksi avioliittolain täytäntöönpanossa kirkon viestintä on lähes solmussa, sillä virallinen kirkko on valinnut jarrumiehen roolin samaan aikaan, kun joukko pappeja vihkii ja siunaa kaikki parit.
Parhaiten kirkon aktiivinen panos julkisessa tilassa on näyttänyt onnistuvan symbolisten tekojen avulla: Aleppon kellot ja kielteisten turvapaikkapäätösten lukeminen messujen rukouksissa ovat olleet vahvoja yhteiskunnallisia puheenvuoroja. Kirkon virallisen äänen ilmaisee kirkolliskokous, kirkkohallituksen täysistunto ja arkkipiispa. Aleppon kellot eivät kuitenkaan soineet virallisen päätöksen perusteella vaan osana kansalaisvaikuttamista.
Edellytys toimivalle osallistumiselle yhteiskunta- ja kansalaiskeskusteluun on se, että kirkossa luovutaan oikeassa olemisen asenteesta ja opetellaan perustelemaan sanottavat asiat selkeästi ja hyvin.
Edellytys toimivalle osallistumiselle yhteiskunta- ja kansalaiskeskusteluun on se, että kirkossa luovutaan oikeassa olemisen asenteesta ja opetellaan perustelemaan sanottavat asiat selkeästi ja hyvin. Kirkon keskustelijoista ei tule tehdä Jumalaa tai koko kirkkoa edustavia vastausautomaatteja, mutta asioihin perehtymällä on mahdollista käydä laadukasta sosiaalieettistä ja kirkollis-yhteiskunnallista keskustelua.
Jos tämä tehtävä laiminlyödään, niin keskustelutyhjiön täyttävät muut, jotka tekevät sen myös toisinaan kirkon nimissä. Julkisessa tilassa kirkko näyttäytyy ja määritellään väistämättä keskustelijoiden käsitysten kautta. Omalta osaltaan Maan suola -lehti pyrkii vahvistamaan ja virittämään kirkollista keskustelukulttuuria.
Kari Latvus, johtava asiantuntija, Kirkkohallitus