Poika juoksee vedessä
8.4.2020 / XL-artikkeli

Etsi elävää Vapahtajaa

Julkaistu Kategoriat XL-artikkeliAvainsanat , , ,
Jaa:

Emerituspiispa ja eksegeetti Wille Riekkisellä on pääsiäisen alla kertoa ankaran koronakaranteeninsa keskeltä hyviä ellei erinomaisia uutisia: ”Jeesus elää!”

Tyhjä hauta ei todista tieteellisesti Jeesuksen ylösnousemuksesta, toteaa piispa ja raamatuntutkija Wille Riekkinen.

– Kolme ”varmasti aidoksi” väitettyä Jeesuksen tyhjää hautaa löytyy kyllä yhä Jerusalemista, Riekkinen naurahtaa.

Hän huomauttaa, että yhtä hyvin kuin herätä henkiin Jeesus olisi voitu kiikuttaa haudasta pois, kuten Matteus (28: 13) vihjaa. Kristityt uskovat, että Jeesus nousi kuolleista, ja tyhjä hauta selittyy tietysti tällä maailmaa mullistaneella oivalluksella.

– Jeesuksen seuraajat tiesivät, että hän kärsi ja kuoli ja hänet haudattiin. Ja sitten he kokivat hänen ilmestyneen itselleen. Tätä pääsiäisihmettä ei voi tieteellisesti todistaa puoleen eikä toiseen, Riekkinen myöntää.

Raamatuntuntijan henkireikä

Wille Riekkinen tuntee piispoistamme parhaiten Raamattunsa tieteelliseltä kannalta. Kansan syvien rivien rakastama raamatunopettaja osaa tunnetusti myös selittää Sanaa tolkullisesti ja tulkita sitä aikamme akateemisen ymmärryksen valaisemassa viitekehyksessä.

– Jumalan sana aktualisoituu usein uusissa muodoissa. Meidän ei tule palvoa joka kohdassa kirjainta vaan seurata Raamatun rakkaudellista ja armollista henkeä, uudistusmielinen hengenmies muistuttaa.

Niinpä hänet hälytetään taas hätiin kristikunnan suurimman juhlan alla, tosin puhelimitse, sillä täysinpalvellut piispa on tiukassa koronakaranteenissa.
Hän sai näet homeisessa piispantalossaan Kuopiossa ”erittäin pahan astman, joka on loppuelämän sairaus”. Nyt Riekkinen asuu Seija-vaimonsa kanssa Helsingin raikkaassa meri-ilmastossa.

– Onneksi minun pitää ulkoiluttaa koiraa. Se on henkireikäni. Liikumme täällä Vuosaaressa rannalla ja luonnonpuistossa, Riekkinen kertoo iloisesti myhäilevään tyyliinsä.

Hän on ehkä fyysisesti heikossa hapessa mutta vaikuttaa olevan hengellisesti varsin vahvassa vireessä.

On hyvä elää jeesustelematta

Miten ymmärrämme pääsiäisen mysteerin?

– Jumala teki Jeesukselle jotain erikoista, josta oppilaat innostuivat. He kokivat, että elävä Vapahtaja on kanssamme ja antaa meille toivoa, yhteyttä ja sydämellisyyttä, jota tämä maailma tarvitsee.
Paavali sanoo nasevasti, että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista, niin myös meidän pitää uudessa elämässä vaeltaman. Pääsiäistietoisuuteen kuuluu, että Jeesus on kanssamme, ja hänen seurassaan on hyvä elää tätä elämää tässä ja nyt – jeesustelematta, Riekkinen vastaa.

Hän katsoo, että kristinuskon synnyttivät kokemukset Jeesuksen ilmestymisestä ristinkuoleman jälkeen.
Nämä ilmestykset saivat seuraajat levittämään uutta uskoa ympäri Välimeren maita.

– Pidän näitä oppilaiden saamia ilmestyksiä kristinuskon avaimena, vaikka niitä on yritetty psykologisoida, selittää pois ja pitää hallusinaatioina.
– Kristus ilmestyi ihmisille suoraan sellaisesta todellisuudesta lähtien, jota me emme ymmärrä. Tämä on kova fakta pääsiäiskertomusten takana.

Pyhä teksti pysyy ja paranee

Wille Riekkinen listaa ylösnousemuksesta annettua todistusaineistoa. Neljä evankelistaa esittävät vähän erilaisia variaatioita pääsiäisen tapahtumista.

Vanhin kuvaus on Markuksella, jonka evankeliumin lopussa Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria ja Salome ostavat tuoksuöljyä voidellakseen Jeesuksen ruumiin.

Iso kivi hautakammion suulta on poissa. Enkeli ilmoittaa, että naiset etsivät Nasaretilaista, mutta tämä on noussut kuolleista, eikä ole enää täällä. Enkeli kehottaa ilmoittamaan asian opetuslapsille.

– Naiset pakenivat paikalta järkyttyneinä, sillä he pelkäsivät. Ja piste. Tässä on Markuksen alkuperäinen loppu (Mark. 16: 8). Sen perään on liitetty Markusta myöhempää kertomusperinnettä, josta on tehty kaunis loppu tarinalle.

Matteus ja Luukas tunsivat Markuksen tekstin ja hyödynsivät sitä omissa tulkinnoissaan, eivät tosin tekijänoikeutta turhan tarkasti noudattaen.
Historiallisesti vanhin ja kattavin kuvaus ylösnousemuksesta on Paavalin luettelo (1. Kor. 15) siitä, miten Jeesus ilmestyi ensin Keefakselle, sitten niille kahdelletoista, yli 500 veljelle, Jaakobille, apostoleille ja viimeisenä Paavalille itselleen.

Jumalan sana aktualisoituu usein uusissa muodoissa.

Ilmestyksiä kesti vuoden verran, mikäli on Paavalia uskominen.

Luukkaan mukaan Ylösnousseen ilmestyksiä koettiin 40 päivän aikana. Evankeliumit kirjoitettiin vasta noin 40–70 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen.

– Silloin syntyi kertomusperinne, joka selitti kuoleman ja ylösnousemuksen tapahtumajärjestyksen ja -paikat. Mitä myöhäisempi teksti, sitä tarkempia ovat ylösnousemuksen yksityiskohdat.

Eli mitä varhaisten tekstien historiallisuudessa hävitään, se myöhempien kuvausten legendaarisen yksityiskohtaisessa koskettavuudessa voitetaan.

Ristin sanoma armosta riittää

Niin Uuden testamentin syntyajan ihmiset kuin nykyihmisetkin koettavat Riekkisen mukaan jäsentää ja rationalisoida uskon ihmettä tiedon kautta.

– Jotkut jopa vaativat, että Raamatun kertomukset pitäisi uskoa sanasta sanaan, vaikka ne poikkeavatkin toisistaan.
– Meille pitäisi riittää ristin sanoma yksin armosta, Kristuksen tähden. Se oli apostoli Paavalinkin keskeinen korostus. Armo synnyttää meissä uutta itsetietoisuutta. Se johdattaa sille tielle, jota Jeesus kehotti seuraamaan.

Apostolien teoissa kerrotaan idealistisesti avaran armon ilosanomasta. Jeesuksen kuolema lopetti kaikenlaiset temppeliuhrit, joita ei enää vaadittu.

Vuosisatoja myöhemmin kristinuskon temppelipapisto alkoi tosin taas esiintyä instituutiona, joka välittää ainoaa oikeaa uskomisen tapaa.

– Sielunrauha voitiin muka lunastaa erilaisilla aneilla ja teoilla kuin temppeliuhreilla konsanaan.

Pääsiäisihme antaa uuden minuuden

Ylösnoussut Jeesus ilmestyi lukuisille ihmisille.
– Hän ei jäänyt kuolemaan, vaan elää meidän kanssamme, Wille Riekkinen tähdentää.

Mitä tarkoittaa, että ”Jeesus elää”?
– Hän on merkillisellä tavalla läsnä kristillisen seurakunnan julistuksessa ja siellä, missä kaksi tai kolme kokoontuu hänen nimessään.

– Tämä on selittämätön, jatkuva pääsiäisihme. Sen takia pääsiäisestä ei voi kertoa muuten kuin mytologian, legendan, runouden ja rukouksen kielillä, Riekkinen näkee.

Pääsiäisestä ei voi kertoa muuten kuin mytologian, legendan, runouden ja rukouksen kielillä

Hänen mielestään pääsiäisen sanoma antaa meille avaimen uuteen minuuteen, josta kannattaa olla kiitollinen niinä elonpäivinä, jotka saa täällä maan päällä viettää.
– Niin kuin Kristus herätettiin kuolleista, myös meidän tulee uudessa elämässä vaeltaman. Meidät herätetään ottamaan vastuullisesti vastaan tämän elämän haasteet eikä vain vartoamaan perille pääsyä tuolle puolelle Jordanvirran.

Paavali erehtyi apokalyptisissa odotuksissaan, eikä meidänkään kannata sellaisiin spekulointeihin sortua, apostolin toimia tutkinut Riekkinen huomauttaa.
– Mutta Paavali avaa meille uuden mahdollisuuden herätä ja etsiä uudestisyntymistä Kristuksessa, elävässä Vapahtajassa.
– Minusta tämä on samalla kertaa yhteisöllisesti ja individualistisesti varteen otettava visio.

Janne Villa on toimittaja

Artikkelikuva: Shane Stagner / Unsplash.

Wille Riekkisen kuva: Kirkon kuvapankki

© Kirkkohallitus / Toiminnallinen osasto

Seuraa meitä: Kytkin Facebookissa     Kytkin Twitterissä

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje: