8.11.2018 / Arjen politiikka

Jeesus ei ollut nationalisti

Julkaistu Kategoriat Arjen politiikka
Jaa:

Kristinuskolla ja suomalaisella kansallisuusidentiteetillä on vahvoja liittymäkohtia. Uskontoa on mahdollista käyttää nationalismin välineenä myös siten, ettei se sulje toisia pois. Näin toteaa tutkija Niko Huttunen.

– Jeesus ei ottanut kantaa kansallisvaltioihin. Tuota käsitettä ei ollut hänen aikanaan vielä olemassakaan. Näin ollen emme voi tietää, mitä Jeesus ajattelisi nykyisen kaltaisista kansallisvaltioista tai nykymuotoisesta isänmaallisuus-käsitteestä, dosentti Niko Huttunen kiteyttää.

Huttunen toteaa, että itsenäisyyspäivän ensisijaisena saarnatekstinä olevan Johanneksen evankeliumin kahdeksannen luvun kohdassa kerrotaan todellisen vapauden tulevan ainoastaan Jeesuksen kautta.

– Esimerkiksi tästä Johanneksen evankeliumin tekstistä voi tehdä sen johtopäätöksen, että Jeesuksen mielestä poliittinen vapaus ei ole vapautta sanan syvimmässä merkityksessä. Kristinusko näyttäytyy niin Jeesuksen puheissa kuin Raamatussa muuten ennen kaikkea globaalina uskontona.

Kristinusko näyttäytyy niin Jeesuksen puheissa kuin Raamatussa muuten ennen kaikkea globaalina uskontona

Dosentti Niko Huttunen

Huttunen muistuttaa, että monet kansallisvaltiot ovat ottaneet kristinuskon omaksi uskonnokseen. Näin ovat tehneet esimerkiksi Pohjoismaat. Yhteyttä symboloivat pohjoismaiden lipuissa olevat ristit.

 

Tulkintakehikko menee siten, että isänmaan ajatellaan olevan hyvä asia ja Jeesus halutaan tuoda tukemaan sitä, kuten hänen katsotaan tukevan kaikkia hyviä asioita. Ajatuksena voi olla samalla se, että Jeesus tukee yhtä lailla kaikkia maita. Kysymys ei välttämättä ole toisia pois sulkevasta nationalismista. Tässä on osaltaan kyse siitäkin, että kristinusko on nähty itseisarvona ja siksi sen asema valtiossa on haluttu tuoda esiin.

Huttunen toteaa, että joissain tilanteissa uskontoa on käytetty muita ulossulkevan nationalismin välineenä. Esimerkkinä hän käyttää toista maailmansotaa.

– Silloin Neuvostoliitto oli bolsevistinen, ateistinen valtio. Uskonnollisestakin näkökulmasta oli varmasti perusteltua puolustautua sitä vastaan. Samalla saatettiin mennä kuitenkin kansallisuusvihan puolelle. Ei muistettu, että Kristus kuului myös venäläisille ja että Kristus ei ole sodissa erityisesti jonkun puolella.

Kristus ei ole sodissa erityisesti jonkun puolella

Huttusen mukaan tästä ei pidä kuitenkaan tehdä sitä johtopäätöstä, että Jeesusta ja kansallisvaltiota ei pitäisi lainkaan liittää toisiinsa.

– Tällä logiikalla mikä vaan asia voidaan tyrmätä sillä, että sitä voidaan käyttää väärin. Vanha periaate on, että asian väärä käyttö ei kumoa sen oikeaa käyttöä.

 Luterilaisuus vallalla pohjoismaisessa yhteiskuntaetiikassa

Huttusen mukaan kristinuskolla ja suomalaisella kansallisuusidentiteetillä on vahvoja liittymäkohtia. Hänen mukaansa niin Suomen kuin muiden Pohjoismaiden yhteiskunta-etiikassa on vahvaa vanhatestamentillisuutta. Taustalla on viidennestä Mooseksen kirjasta ja Vanhan testamentin historiankirjoista löytyvä deuteronomistinen ajattelumalli. Sen mukaan kansa saa Jumalan tahdon mukaan toimiessaan siunauksen. Vastaavasti Jumalan tahtoa vastaan toimimisesta seuraa rangaistus.

– Suomea ja Pohjoismaita ruvettiin rakentamaan tämän eetoksen varaan 1500-luvulta alkaen, tämä näkyy vaikkapa Olaus Petrin tuomarinohjeissa. Toinen maailmansota johti Suomessa voimakkaaseen itsetutkisteluun: mitä on tehty väärin, koska näin kävi ja voiko tästä vielä selviytyä.

Huttusen mukaan perinteinen luterilainen malli on edelleen vallalla pohjoismaisessa yhteiskuntaetiikassa.

– Koska sitä ei tavata määritellä uskonnollisena vakaumuksena, sen uskonnollista latautuneisuutta ei välttämättä nähdä.

Huttusen mielestä kristillinen tausta on nähtävillä esimerkiksi viimeaikaisessa ilmastonmuutoskeskustelussa. Hänen mukaansa nimenomaan Pohjoismaissa ajatuksena on ollut, että valtion pitäisi ohjata ihmisiä voimakkaammin oikeiden ratkaisujen tekemiseen.

– Monisatavuotisen luterilaisen perinteen mukaan valtion keskeisenä tehtävänä on siis suojella ihmisiä tekemästä tyhmyyksiä, jotta siitä seuraava rangaistus vältettäisiin. Tämä näkyy vaikkapa siinä, että valtion toivotaan verottavan lentomatkustamista, jotta ihmisille ei tule liian suurta houkutusta lentää.

 

Juhana Unkuri on free lance -toimittaja

Niko Huttusen kuva: Aarne Ormio