etelästä pohjoiseen
9.12.2020 / Artikkeli

Kaiken maailman kirkko

Julkaistu Kategoriat Artikkeli
Jaa:

Sanalla kirkko on monia tasoja ja ulottuvuuksia. Sen samastaminen yhteen kansalliskirkkoon on teologisesti tarkasteltuna oikeastaan aika ongelmallista.

Mitä sana kirkko tuo mieleesi? Tietyn rakennuksen, Suomen ev.-lut. kirkon vai globaalin, koko maailman kattavan yhteisön?

Kirkko on Kristuksen ruumis. Uudessa testamentissa (1. Kor. 12:12-27) kuvataan, miten Kristuksen kirkko rakentuu monenlaisista jäsenistä. Me, Kristuksen ruumiin jäsenet eri puolilla maailmaa, kuulumme erottamattomalla tavalla yhteen. Kun varvasta särkee, niin pääkin on kipeä. Kun sydän laulaa ilosta, niin suu hymyilee.

Kaikkialta kaikkialle lähetetty kirkko

Kirkko globaalina yhteisönä tulee erityisellä tavalla esille ekumenian ja lähetyksen saralla. Ekumenian tavoitteena on etsiä yhteyttä ja ykseyttä erilaisten kristittyjen kesken. Kirkko on olemukseltaan missionaarinen, lähetetty yhteisö. Sen tehtävänä on julistaa evankeliumi Kristuksesta aina ja kaikkialla. (ks. Yhteinen todistus, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetyksen peruslinjaus 2018).

Missiologiassa on aiempaa vahvemmin oivallettu, että lähetyksen suunta ei ole pohjoisesta etelään, vaan kaikkialta kaikkialle. Kirkon missio perustuu kristittyjen globaaliin kumppanuuteen. Tätä ajattelutapaa on avattu muun muassa raportissa Kaikkialta kaikkialle, jonka keskeisten löytöjen varaan seuraavat kappaleet rakentuvat.

Kokonaisvaltainen missio ei ole vain kirkon toimintaa ulospäin, vaan se ulottuu myös kirkon sisäisiin rakenteisiin ja toimintamalleihin.

Kirkon lähetystehtävä eli missio on kokonaisvaltaista. Siihen kuuluvat sekä evankeliumin julistaminen että sosiaalieettinen vastuu ja heikoimpien puolustaminen. Kokonaisvaltainen missio ei ole vain kirkon toimintaa ulospäin, vaan se ulottuu myös kirkon sisäisiin rakenteisiin ja toimintamalleihin.

Marginaalien missiossa kohtaavat kumppanit

Kristinuskon painopiste maailmassa on siirtynyt globaaliin etelään, jossa elää suurin osa maailman kristityistä. Ja heidän määränsä kasvaa. Globaalin etelän kristityt ovat nousemassa lähetystyön kohteista aiempaa vahvemmin lähetystehtävän toteuttajiksi. Puhutaan marginaalien missiosta, mission from the margins (Marginaalien missiosta ks. tarkemmin Kirkkomme Lähetys 2/2017, s. 18-19).

Marginaalien missio on vaihtoehto ajattelutavalle, jonka mukaan vahvat vievät evankeliumin heikoille, rikkaat köyhille ja etuoikeutetut syrjäytetyille. Marginaalien missiossa suunta on toinen: heikoilta vahvoille, köyhiltä rikkaille. Oleellista on, että ”toinen”, olipa hän kuka tahansa, on kumppani, ei pelkkä kohde.

Marginaalien missio on vielä ideaalikuva ja tavoite. Se ei myöskään väitä, että globaalin pohjoisen kristityt olisivat huonompia kuin globaalista etelästä tulevat. Marginaalien missio haastaa huomaamaan valtarakenteet ja epäoikeudenmukaisuuden. Kenen ääni jää kuulumattomiin niin lähellä kuin kaukana?

Raamattu ja afrikkalainen lapsi
Marginaalien missiossa suunta kulkee heikoilta vahvoille, köyhiltä rikkaille.

Globaali kirkko on jo täällä

Globaali kirkko on jo todellisuutta erityisesti suurissa kaupungeissa. Merkittävä osa maahanmuuttajista on kristittyjä. Suomessa toimii kasvava joukko etnisiä seurakuntia, jotka eivät välttämättä identifioidu perinteisiin tunnustuskuntiin.

Maahanmuuttajakristityt haastavat kysymään, ovatko kaikki tervetulleita mukaan seurakunnan toimintaan. Miten otamme kielivähemmistöt huomioon? Toisaalta usein vahvan lähetysnäyn omaavat kristityt haastavat meitä hiljaisia ja harmaita luterilaisia tuomaan vahvemmin esiin oman kristillisen identiteettimme.

Miksi globaaleja ääniä tulisi kuunnella?

Suomi on jo kulttuurisesti katsottuna moninainen maa. Kyse on sekä maahanmuuton synnyttämästä monikulttuurisuudesta että yhteiskunnallisesta muutoksesta. Moninaistuminen on johtanut kokemusmaailmojen eriytymiseen. Muutos on jo nyt haastanut yhtenäiskulttuurin varaan rakentuneen kirkollisen kulttuurin. Tästä kertovat esimerkiksi tuoreen kirkon nelivuotiskertomuksen havainnot.

Teologisessa ja kirkollisessa keskustelussa on syytä kiinnittää vahvemmin huomiota kontekstuaalisuuteen. Se tarkoittaa sitä, että kristillinen usko pyritään välittämään kulttuurisesti ja kielellisesti ymmärrettävällä tavalla ja siitä etsitään vastauksia juuri kyseisen kontekstin kysymyksiin.

Toisesta kulttuurista nouseva kontekstuaalinen teologia ei välttämättä sellaisenaan sovellu tai ole siirrettävissä tänne, mutta erilaisista kulttuurisista konteksteista nousevat äänet ja teologiat auttavat näkemään omat sokeat pisteemme.

Meillä on paljon opittavaa niiltä kristityiltä, jotka jo pitkään ovat eläneet vähemmistöasemassa.

Monet kirkot elävät vähemmistöyhteisönä joko moniuskontoisessa tai yhden valtauskonnon hallitsemassa yhteiskunnassa. Luterilainen kirkko Suomessa on siirtymässä valtakirkosta vähemmistön kirkoksi. Meillä on paljon opittavaa niiltä kristityiltä, jotka jo pitkään ovat eläneet vähemmistöasemassa.

Globaalit äänet ovat kuultavissa niiltä ihmisiltä, jotka elävät Suomessa meidän keskellämme. Teologiasta kiinnostuneet voivat laajentaa lukemistoaan ja tutustua enemmistömaailmasta tuleviin teologisiin ajattelijoihin.

Olemme osa globaalia kirkkoa myös rakenteiden kautta Kirkkojen maailmanneuvoston ja Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkkona. Sieltäkin tulevia syötteitä on syytä kuunnella.

Hellqvist Elina

Kirjoittaja hoitaa tällä hetkellä Kirkon lähetystyön keskuksen johtajan sijaisuutta.

© Kirkkohallitus / Toiminnallinen osasto

Seuraa meitä: Kytkin Facebookissa     Maansuola Twitterissä

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje: