Juha Suoranta
28.11.2019 / XL-artikkeli

Köyhät ja marginalisoidut muuttavat maailman

Kasvatusfilosofi Paulo Freiren (1921-1997) mukaan koulutuspolitiikka on parasta yhteiskuntapolitiikkaa. Luku- ja kirjoitustaidon opettajasta radikaaliksi yhteiskunnalliseksi ajattelijaksi kehittynyt brasilialainen korosti köyhien ja sorrettujen mahdollisuutta luoda tasa-arvoinen yhteiskunta.

Freire lukeutuu 1900-luvun vaikutusvaltaisimpien kasvatusteoreetikoiden joukkoon. Tunnetuimmassa teoksessaan Sorrettujen pedagogiikka hän esittää teoriansa dialogisesta pedagogiikasta, jossa opitaan samanaikaisesti lukemista ja kirjoittamista sekä yhteiskunnallista tiedostamista.

Brasiliaan valittiin ensimmäinen vasemmistopresidentti vuonna 1961, jolloin Freire pääsi mukaan kansalliseen kehittämistyöhön lukutaitokampanjoineen. Aiemmin vallassa olivat olleet suurmaanomistajat, kaupunkieliitti ja sotilaat.

– Vasemmistolaisen politiikan myötä alettiin ajatella, että kaikki brasilialaiset ansaitsevat tulla lukutaitoisiksi. Freiren ajattelun mukaisesti osattomien valtautuminen saattoi tapahtua poliittisessa järjestelmässä tapahtuneen muutoksen kautta, kertoo Tampereen yliopiston aikuiskasvatuksen professori Juha Suoranta, joka on tehnyt Paulo FreireSorrettujen pedagogi -kirjan.

Freiren työhuoneen seinällä oli vierekkäin kuvat Jeesuksesta ja Marxista.

Kirkon tehtävä maan päällä on köyhien ja sorrettujen auttaminen.

– Katolinen Freire ei luopunut tästä yhteydestä koskaan. Hän katsoi, että kirkon tehtävä maan päällä on köyhien ja sorrettujen auttaminen.

Freire joutui pakenemaan Brasiliasta sotilasvallankaappauksen myötä vuonna 1964. Hän vaikutti ensin Chilessä ja sitten Yhdysvalloissa, jossa hän luennoi Harvardin yliopistossa. Freire muutti takaisin Brasiliaan vuonna 1980 yhteiskunnallisen tilanteen muututtua.

Freirellä on ollut laajaa koulutus- ja yhteiskuntapoliittista vaikutusta ympäri maailman. Hänen ajattelunsa tunnetaan myös kasvatustieteiden lähitieteissä kuten sosiologiassa, politiikan tutkimuksessa ja teologiassa.

Koulutus yhteiskuntapolitiikkana

Freiren ajattelussa koulutuspolitiikka nähdään parhaana yhteiskuntapolitiikkana. Koulu ei kuitenkaan pysty muuttamaan asioita yksin vaan tarvitsee rinnalleen muita tasa-arvoistavia tekijöitä, kuten oikeanlaista veropolitiikkaa.

– Freireläisin termein koulutus on vapauttavaa ja valtauttavaa, mutta asioita täytyy tapahtumia myös koulutuksen ulkopuolella. Jotta vallattomat saisivat valtaa, yhteiskunnan pitää luopua kapitalistisesta järjestelmästä.

Suorannan mukaan nykyisessä läntisessä ajattelutavassa koulutus nähdään usein kaikesta muusta erillään olevana asiana.

– Helposti ajatellaan kaiken hiljalleen muuttuvan, kun ihmiselle tarjotaan tietynlaista pedagogiikkaa ja tietynlaisia sisältöjä. Käytännössä yhteiskunnassa on monia muita massiivisia voimia, jotka vievät niin sanottua kehitystä eteenpäin ja vaikuttavat ajatteluumme.

Suorannan mukaan hyvinvointivaltiota rapauttavan kehityksen taustalla on paljolti 1980-luvulla Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa tapahtunut muutos. Uusliberalistinen järjestelmä löi itsensä läpi, millä on ollut myös Suomeen pitkälinjaista heijastusvaikutusta.

– Nykytilannetta ymmärtääksemme meidän täytyy olla tietoisia lähihistorian tapahtumista.

Suoranta toteaa elinkeinoelämän erilaisten instanssien vaikuttavan voimakkaasti suomalaiseen koulutus- ja yhteiskuntapolitiikkaan.

– Liike-elämää lähellä olevat poliittiset edunvalvontatoimijat kytkeytyvät monin sidoksin kansainvälisiin järjestöihin, esimerkiksi ajatuspajoihin.

Vastaavasti eri länsimaiden hallitukset ovat sidoksissa kansainväliseen järjestelmään.

– Hallitukset joutuvat aika pitkälle toimimaan kansainvälisiin rahoituslaitoksiin kerääntyneen vallan ja rahan ehdoilla. Tämä on skandinavisen hyvinvointimallin kannalta ongelma. Yksittäiset hallitukset eivät pysty muuttamaan isompaa kuvaa. Poliittisella rintamalla voidaan kuitenkin käydä torjuntataistelua freireläisestä näkökulmasta ajateltuna.

Osallistumattomuuden ongelma

Suorannan mukaan suomalaisen koulutusjärjestelmän eri asteilla on osallistumattomuuden ongelma.

– Monet jäävät mitatusti jälkeen jo peruskouluasteella, ja toisella asteella tapahtuu jo selkeää eriytymistä. Aikuiskoulutuksessa vapaan sivistystyön puolella väki on keski-ikäistä ja naisvaltaista, miehiä on vähän.

Rinteen hallitusohjelmaan on tehty kirjaus toisen asteen opetuksen muuttamisesta maksuttomaksi. Suorannan mielestä tämä olisi toteutuessaan yhtä merkittävä uudistus kuin peruskoulu aikanaan oli.

– Se antaisi opiskelumahdollisuuden myös köyhistä perheistä tuleville. Useissa niistä on köyhyyden kierrettä ja kouluttamattomuutta jo useassa sukupolvessa.

Enemmän dialogia

Suorannan mukaan Freire uskoi aina ihmiseen ja dialogiin. Freiren mielestä köyhissä ja marginaalissa elävissä on muutosvoimaa.

– Freire ajatteli hegeliläisittäin siten, että sorrettujen tehtävä on vapauttaa myös sortajansa. Osattomien yhdessä kehittämien innovaatioiden voimasta myös valtaapitävät voivat hoksata, että ” hei, tämä mallihan on paljon aiempaa fiksumpi, tasa-arvoisempi ja oikeudenmukaisempi”.

Nuorison tehtävä on herätellä vanhempia ihmisiä. Ilmastoaktivismissa tämä on toteutunut.

Osattomilla tulee olla mahdollisuus kokoontua yhteen pohtimaan asioita ja kehittämään ratkaisumalleja.

– Yhteen liittymällä ihmiset voivat löytää yhteisen kielen ja yhteisen tavan toimia. Foorumina voi olla koulu, työväenopisto tai kansalaisopisto. Tai seurakunta.

Suorannan mukaan Suomessa tarvittaisiin koulutuksen eri tasoilla enemmän dialogisuutta.

– Nuorison tehtävä on herätellä vanhempia ihmisiä. Ilmastoaktivismissa tämä on toteutunut.

Juha Suorannan kuva: Harri Hinkka

Juhana Unkuri on free lance -toimittaja

© Kirkkohallitus / Toiminnallinen osasto

Seuraa meitä: Kytkin Facebookissa     Kytkin Twitterissä

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje: