22.12.2016 / Yleinen

Kuka kuuntelee köyhiä? Köyhyyden asiantuntijaverkko täyttää 8-vuotta

Julkaistu Kategoriat YleinenAvainsanat
Jaa:

 

Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto syntyi Stakesissa (nykyisin THL) huhtikuussa 2008 pidetyn Kuka kuuntelee köyhää? -seminaarin jälkeen. Joukkomme halusi silloin ja haluaa edelleen nostaa keskusteluun köyhien asioita eri näkökulmista ja erityisesti antaa äänen köyhille itselleen. Tämä on leimallinen piirre koko verkoston toiminnalle. Ilman kokemusasiantuntijoita koko verkostoa ei olisi olemassa.

Kokemusasiantuntijuus keskiössä 

Järjestämissämme tilaisuuksissa ja Facebook -ryhmämme kautta on tullut hyvin selväksi, että myös köyhälle ihmiselle on hyvin tärkeää, että hän tulee kuulluksi ja häntä ei ohiteta päätöksenteossa. Jatkuva taistelu elämän erilaisten realiteettien kanssa on haastavaa ja vaikeaa, etenkin, jos ihmisellä ei ole ruokaa tai asuntoa eikä hän voi tarjota edes lapsille parempaa tulevaisuutta. Kun ihminen ei tule kuulluksi ja ymmärretyksi, se lisää katkeruutta ja syrjäytymistä. Kuulluksi tuleminen voimaannuttaa ihmistä. Kuitenkaan se ei vielä riitä. Toki ihmistä köyhdyttäville asioille pitää myös oikeasti tapahtua jotain. Se taas nykymenossa näyttää vaikealta ja jopa osin mahdottomalta, vaikka toivottomuuteen ei saisikaan vaipua.

Kuulluksi tuleminen voimaannuttaa ihmistä. Kuitenkaan se ei vielä riitä. Toki ihmistä köyhdyttäville asioille pitää myös oikeasti tapahtua jotain.

Verkoston painoarvoa lisää nimenomaan se, että tilaisuuksissa keskiössä ovat kokemusasiantuntijat sen varsinaisessa merkityksessä, jolloin eri tavoin köyhien ääni pääsee aidosti kuuluviin ja näkyviin. Uskon sen olevan meidän verkostomme erityinen voimavara. On merkityksellistä, että voidaan nostaa esille monenlaisia hankaliakin kysymyksiä, ja he, joita ei normaalisti kuulla oikein missään, saavat äänensä kuuluviin tilaisuuksissamme ja Facebook -ryhmässämme.

Tilaisuuksiin tulevan kokemusasiantuntijan tai erityisasiantuntijan ei tarvitse olla koulutettu kokemusasiantuntija, mutta hänellä täytyy olla rohkeutta sanoa asiansa, kun esimerkiksi paneelin puheenjohtaja kysyy jotain kyseisen tilaisuuden aiheeseen liittyvää asiaa. Useimmiten tilaisuudet valmistellaan etukäteen yhdessä panelistien kanssa. Puhumista helpottaa yleensä tämä käytännön asiantuntijuus, vaikka joskus on kyse kipeästäkin asiasta.

Köyhyys ja selviytyminen

Monet köyhät ovat tarkkoja ja taitavia sentin venyttäjiä. Heitä oikeasti kannattaisi kuunnella etsittäessä erilaisia ratkaisuja yhteiskuntamme tämän hetkisiin ongelmiin. Köyhiä ihmisiä on hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, niin pitkäaikaistyöttömissä kuin pitkäaikaissairaissa, vammaisissa, omaishoitajissa, maahanmuuttajissa, toisinaan elämä syöksee monien syiden vuoksi ihmisen ahdinkoon.

Tämän vuoksi verkostossa on paljon keskusteltu muun muassa perustulosta sekä esimerkiksi ehdotettu, että sarjahoitomaksuista terveydenhuollossa luovuttaisiin. Sarjahoitomaksuja maksavat eniten syöpähoidoissa käyvät sekä vammaiset kuntoutujat. Tärkeä tavoite on, että yhteiskunnallisissa saatavissa ja perinnöissä vähitellen luovutaan maksamattomien maksujen perijöinä toimivista voittoa tuottavista yrityksistä. Toivotaan, että perintään löytyy halvempia ratkaisuja. Yksi vaihtoehto olisi, että perintätoiminta voisi siirtyä takaisin kunnille ja valtiolle tai tuleville sote-maakunnille. Tällöin ei kävisi niin, että yhdentoista euron tai muutaman kymmenen euron maksusta syntyy satojen eurojen perintäkulut. Kunta ei ehkä koskaan saa rahojaan köyhiltä kuntalaisilta, mutta perintäfirmat menestyvät ainakin jossain määrin.

“kannatamme pohjoismaista hyvinvointivaltiota, jonka voima on tuntemattomien huolenpito tuntemattomista”

3K -aktivisti, köyhyystutkija Jouko Karjalainen sanoo, että köyhien viesti menee osittain perille, mutta keskusteluissa ei ole vielä päästy ongelmien ratkaisuvaiheeseen. 3K on ollut vauhdittamassa keskustelua ja se on antanut kasvot köyhien kysymyksiin, sanoo Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tutkija Karjalainen. Jouko Karjalaisen ajatukseen “kannatamme pohjoismaista hyvinvointivaltiota, jonka voima on tuntemattomien huolenpito tuntemattomista”, voi sydämestään yhtyä ja toivoa parasta tämän maan köyhille.

Köyhyyden vähentäjät

Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto on sekä puoluepoliittisesti että aatteellisesti riippumaton yhden asian liike. Verkosto pyrkii synnyttämään keskustelua köyhyydestä ja erityisen tärkeää verkostolle on esittää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia köyhyyden vähentämiseksi Suomessa.

Tällä hetkellä verkostossa ovat mukana muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Suomen evankelisluterilaisen kirkon diakonia sekä Sosiaalitoimen edustus, Suojapirtti ry. Helsingin seurakuntayhtymä oli mukana hiljan päättyneessä köyhien taiteilijoiden myyntinäyttelyssä: Köyhyys on katsojan silmissä. Sen pääjärjestäjänä toimi meidän verkostomme.  Osa tämän verkoston jäsenistä on mukana yksityishenkilöinä ja tekee vapaaehtoistyötä. Aiemmin mukana ovat olleet muun muassa Kamera Obscura, Invalidiliitto ry ja Kalliolan Setlementti. Toimintaryhmä ja koko verkosto on avoin kaikille. Edellisen lisäksi käytännöksi näyttää muodostuneen, että verkostoon tulee mukaan kulloisenkin tilaisuuden teeman mukana tilapäisesti erilaisia järjestäjätahoja.

Vaikka olemme puoluepoliittisesti sitoutumaton yhden asian liike, olemme saaneet vuorotteluperiaatteella kunkin Eduskuntaryhmän isännöimänä pitää tilaisuutemme pääasiassa Eduskunnan Kansalaisinfossa. Kansalaisinfoon pääsee kokoontumaan vain puolueiden kautta. Näin köyhien ihmisten köyhä verkosto on voinut järjestää pääosan tilaisuuksistaan keskeisellä paikalla ja ennen muuta olemme päässeet hedelmälliseen yhteistyöhön päättäjien kanssa. Kansanedustajien on helppo tulla tilaisuuksiimme.

Toimintamme alussa silloinen sosiaali- ja terveysministeri ja sittemmin peruspalveluministeri Paula Risikko tuki toimintaamme. Kävimme tapaamassa häntä vuosittain ja luovutimme kuluneen vuoden tilaisuuksista aina 10 parannusehdotusta ja teesiä.

Toiminnassamme olemme päässeet lähes suoraan vaikuttamaan edellisen hallituksen eli 2011 aloittaneen Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan. Jaoimme tällöin aloittaneen hallituksen kansanedustajille myös Köyhyysteesejä ja köyhyysmateriaalia sisältäneet muistitikut. Toimimme kiinteässä yhteistyössä Eduskunnan köyhyystyöryhmän kanssa.

Toiminta ja saavutukset

Perinteisten Kuka kuuntelee köyhää? -tilaisuuksien lisäksi kesällä 2014 Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto järjesti yhdessä Pirjon kahvilan ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen diakoniatyön kanssa Balderin talon pihalla erilaisen taidenäyttelyn nimellä “Taiteentekijät pihalla.”

Tämän tilaisuuden tausta juontui EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseen teemavuoteen 2010. Tuolloin järjestettiin Kuka kuuntelee köyhää? -keskustelutilaisuus taiteentekijöiden taloudellisista vaikeuksista ja suoranaisesta köyhyydestä. Monien taiteilijoiden on vaikea löytää edullisia näyttelypaikkoja. Näyttelyt ovat kuitenkin taiteilijoille tärkeitä ammatissa kehittymisen sekä toimeentulon kannalta.

Tämä asia oli ollut vireillä verkostossa pitkään ja keväällä 2014 löytyi ratkaisu, jolla saatiin toteutettua tiistaista lauantaihin avoinna ollut näyttely. Tämä näyttelyviikko oli myös hyvin monimuotoinen, sillä taiteilijoille tarjottiin yhtenä päivänä koko päivän ajan eri asiantuntijoiden apua, arvonlisävero-, työvakuutus-, sosiaaliturva ja terveydenhoitoasioissa. Tässä apuna olivat muun muassa EAPN-Fin-sosiaalineuvojat ja Helsingin seurakuntayhtymän diakoniatyö. Vastaava näyttely järjestettiin vuonna 15-18.5.2015 Kalliolan Setlementin tiloissa.

Köyhyys on katsojan silmissä
Viimeisin Kuka kuuntelee köyhää? tilaisuus oli taidenäyttely. Se toteutettiin kutsu- ja myyntinäyttelynä  “Köyhyys on katsojan silmissä?” 27.11.- 4.12.2016. Paikkana oli Lapinlahden Lähde, käytävägalleria Helsingissä. Näyttely oli jatkoa Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä –kirjoituskilpailusta (2007), mikä tuotti 850 realistista kertomusta köyhyydestä ja huono-osaisuudesta. Näyttelyyn haettiin teoksia, jotka käsittelevät köyhyyden monimuotoisuutta, taloudellista, vihaa ja hellyyttä, ironista, humoristista, ja miten toisen katse määrittelee sinulle paikan.

Palkituiksi tulivat taiteilijat Satu Rautiainen ja Riitta Forsman.

Ensi vuonna
Vuonna 2017 jatkamme toimintaamme ja keväällä käsittelemme muun muassa totaaliköyhyydessä elävien tilanteita ja palaamme asiakasmaksulain kiemuroihin. Seuraa ilmoitteluamme.

EAPN fin:n aktiiviseksi toimijaksi
Verkostomme liittyi Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston (EAPNfin:n) jäseneksi vuoden 2016 alussa ja ensi vuonna verkostomme jäsen (Tuula Paasivirta) on myös kyseisen verkoston hallitustyöskentelyssä mukana.

Olimme mukana kaikkien aikojen ensimmäisessä EAPNfinin organisoimassa: Kunnioittavasti Köyhyydestä raadissa. Parhaana työnä palkittiin Horisontti-ohjelman radiokeskustelu Pitääkö ruokahävikki yllä leipäjonoja. Ohjelman ovat toimittaneet Kirkon tiedotuskeskuksen toimittajat Anna Patronen ja Ville Talola. Horisontti on viikoittainen keskusteluohjelma, joka lähetetään YLE Radio 1:ssä.

Mallinnus
Kuka kuuntelee Köyhää tilaisuuksien mallinnus on aiemmin julkaistu kotisivuillamme ja esitteissämme. Se myös julkaistu kirjassa: Elokolo – Kohtaamispaikka toiminnan käsikirja 2015. Julkaisija Ehyt ry. Tässä on julkaistu hyviä käytäntöjä. ja löytyy myös nettijulkaisuna.

http://www.ehyt.fi/fi/ehyt-julkaisi-elokolo-kohtaamispaikkatoiminnan-k%C3%A4sikirjan

Lisätietoja verkostosta
Lisätietoja verkostostamme ja tilaisuuksistamme saat www.kukakuunteleekoyhaa.fi. Sieltä löytyvät tilaisuusmuistiot ja etukäteistietoa tulevista tilaisuuksista. Voit tulla mukaan keskustelemaan Facebook -sivuillemme. Voit myös ottaa yhteyttä joko Jouko Karjalaiseen jouko.karjalainen@thl.fi tai Tuula Paasivirtaan tuula.paasivirta@pp.inet.fi.

Me löydymme myös Twitteristä. Tuula Paasivirralta voit tilata myös verkoston uutiskirjeen.

Kirjoittaja on pääkaupunkiseudulla pappina toimiva 3K -verkoston tiedotusvastaava Tuula Paasivirta.