Hongkongilainen valistuslehti homoseksuaaleille
20.5.2020 / Artikkeli

Kuka sinulle kertoi, että seksuaalisuutta pitää hävetä?

Asun Hongkongissa ja työskentelen sukupuolten välisen oikeudenmukaisuuden asiantuntijana Suomen Lähetysseurassa. Yhteistyökumppaneidemme avarakatseisuus Manner-Kiinassa sateenkaari-ihmisiä kohtaan on tehnyt minuun vaikutuksen.

”Kuka teistä ei hyväksy homoja?” veli He, Xi’anissa sijaitsevan pienen kirkon perustaja, kysyy. Koulutukseen kutsutut yliopisto-opiskelijat hymyilevät ja osa tirskuu. Kukaan ei viittaa. Veli He hymyilee: ”Tehän olette syntyneet 2000-luvulla, joten ette ole konservatiivisia kuten minun ikäiseni [veli He on päälle viisikymppinen].”

Veli He painottaa opiskelijoille kirkon hiv-työn perusperiaatteita: ”Kunnioittakaa aina kaikkia kohtaamianne ihmisiä. Meillä ei ole mitään oikeutta muuttaa kenenkään elämäntyyliä tai tapoja.”Hän on paimen kiinalaisessa kirkossa, joka tekee palkittua hiv-työtä. Kirkko palvelee erityisesti homomiehiä, siirtotyöläisiä ja seksityöntekijöitä.

Veli He sai kutsumuksen työskennellä hivin parissa, kun hän luki evankeliumeista, kuinka Jeesus palveli spitaalisia. Veli Hen mukaan hivin kanssa elävät ihmiset ovat kiinalaisessa yhteiskunnassa samassa asemassa kuin spitaaliset evankeliumeissa. Jeesus kohtasi ihmisiä, jotka muu yhteiskunta oli määritellyt syntisiksi. Veli He toteaa: ”Jumala ei kääntänyt selkäänsä heille, vaan Jeesuksen teoissa lähestyi ja auttoi heitä heidän omassa tilanteessaan.”

Aiemmin Helsingin yliopistolla väitöstutkimusta tehdessäni perehdyin antiikin ja keskiajan sukupuolikäsityksiin: siihen, kuinka teologian, filosofian ja lääketieteen aikalaistrendit vaikuttivat sukupuolikäsitysten muotoutumiseen. Kokemukseni täällä, sekä taustani tutkijana ovat saaneet minut kiinnostumaan erityisesti häpeän ja seksuaalisuuden yhteenkietoutumisesta.

Antautuva rakkaus ja häpeään kietoutuminen

Sukupuolen ja seksuaalisuuden teologiaa pohtiessani palaan usein luomiskertomuksen äärelle. Millainen on Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi luotu ihminen? Jos Jumalan olemus on itsensä lahjoittava rakkaus, miten se näkyy ihmisen olemuksessa? Tätä ajatusta mukaillen Jumala lahjoittaa itsensä jokaisessa luodussa, jossa Hän on läsnä. Niinpä ihmisen kyky antaa rakkautta ja antautua rakkaudelle on peräisin Jumalalta.

Luomiskertomuksessa kuvataan, kuinka kumppaniksi toisilleen luodut ihmiset johdetaan toinen toisistaan. Ensimmäisen ihmisen riemu suorastaan pulppuaa, kun hän tunnistaa kumppaninsa: ”Tämä se on! Luu minun luustani ja liha minun lihastani!”

Eihän ensimmäinen ihminen toisen erilaisuutta hihku, vaan syvää samankaltaisuutta. Kun ihminen näkee kumppaninsa, hän näkee myös itseensä. Toisissa ihmisissä on olemuksellisesti jotakin samaa kuin minussa, jota peilaamalla tulen näkyväksi itselleni ja muille.

Kun ihminen näkee kumppaninsa, hän näkee myös itseensä.

Syntiinlankeemuksessa tämä autuas tila, jossa ihminen näkee itseensä, kumppaniinsa ja Jumalaan, rikkoutuu. Ihmisen ensimmäinen reaktio synnin vallan alla on alastomuuden huomaaminen, sen häpeäminen ja häpeältä piiloutuminen. Alastomuus liittyy seksuaalisuuteen, joten toisin sanoen, ihminen keksi hävetä seksuaalisuuttaan. Piilossa kyräilevä ihminen selittelee Jumalalle: ”Minä kuulin sinun askeleesi puutarhassa. Minua pelotti, koska olen alasti, ja siksi piilouduin” (1.Moos. 3:10).

Häpeä vääristää ihmisen omakuvan – ihminen erehtyy luulemaan, ettei olekaan rakkauden arvoinen. Hän erehtyy liittämään seksuaalisuuden häpeään ja syntiin. Tämä on virheellinen johtopäätös. Häpeävä ihminen ei kykene näkemään omaa haurauttaan, vaan ulkoistaa sen muihin.

”Nainen, jonka sinä annoit minulle kumppaniksi, antoi minulle sen puun hedelmän, ja minä söin” (1.Moos.3:12), ihminen vastaa vihaisena ja hädissään. Rakkauteen perustuva kumppanuus katkeaa kun syyllisen etsiminen alkaa. Koska omaa häpeää ei uskalleta kohdata, syyllistä etsitään oman itsen ulkopuolelta.

Häpeän vuoksi ihminen hylkää itsensä, kumppaninsa ja Jumalan. Häpeässään kyyristelevältä ihmiseltä Jumala kysyy: ”Kuka sinulle kertoi, että olet alasti?” Niin, kenestä häpeän ja seksuaalisuuden yhteenpunominen onkaan lähtöisin?

Näkyväksi tekevä kirkko

Maailma elää kaksijakoisessa tilassa: synnin vaikutuksen alla, mutta Jeesuksen toiminnasta armon vapauttamana. Langenneessa maailmassa synti ei ole pelkästään yksilön teko, vaan myös yhteisöjen rakenteisiin pesiytynyttä toimintaa. Spitaalisen miehen parantuminen Markuksen evankeliumiussa (Mark. 1:40-45) kertoo Jumalan armollisen rakkauden vaikutuksesta niin yksilön kuin yhteisön tasolla.

Jeesuksen lunastamana mies paranee fyysisesti ja vapautuu häpeästä, jota hän on kantanut yhteisönsä puolesta. Spitaalinen mies oli yhteisölleen häpeällinen muistutus ihmisyyteen kuuluvasta hauraudesta, jonka vuoksi hänet suljettiin ”puhtaiden” ihmisten ulkopuolelle. Jeesuksen toiminnan seurauksena mies tuli näkyväksi ja alkoi levittää tietoa tapahtuneesta niin, että Jeesuksen luo tulvi ihmisiä, minne tahansa hän menikin.

Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden tunnustaminen osana Jumalan hyvää luomistyötä on yhä vaikea pala kirkolle. Se herättää voimakasta vihaa, joka on kietoutunut häpeään.

Susi Nousiainen kirjoittaa Ylen kolumnissa (10.4.2020): ”Kun kuulut sateenkaarivähemmistöön, tehtäväsi on käsitellä läheistesi ylisukupolvinen häpeä. Vasta sitten he voivat olla sinulle turvallisesti läsnä. […] Ympäristö toistaa viestiä: omana itsenäsi olet asia joka aiheuttaa niin syvän häpeäreaktion, että luotasi on pakko kääntyä pois.”

Kirkon sateenkaarityö antaa turvallisen tilan

Ympäri maailmaa sateenkaariväki joutuu käsittelemään kirkon rakenteisiin kietoutunutta seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvää vuosituhantista häpeää. Kirkon sateenkaarityö antaa turvallisen tilan, jossa oman yhteisönsä häpäisemäksi joutuneet saavat antautua Jumalan rakkaudelle.

Kun olin viime joulukuussa Xi’anin kirkon työhön tutustumassa, paikalliset yliopisto-opiskelijat kyselivät mielenkiinnolla myös Suomesta. Kiinalainen nuorimies, joka oli homomiehiä auttavan vapaaehtoisryhmän johtaja, katsoi minua terävästi suoraan silmiin ja kysyi: ”Mitä Suomen kirkossa ajatellaan homoista?”

Ilse Paakkinen on Suomen Läheysseuran sukupuolten välisen oikeudemukaisuuden asiantuntija Hong Kongissa

Artikkelikuva: Hongkongilainen infolehtinen hiv-tartunnan saaneille / Ilse Paakkinen

© Kirkkohallitus / Toiminnallinen osasto

Seuraa meitä: Kytkin Facebookissa     Kytkin Twitterissä

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje: