muurahaisia
25.3.2020 / XL-artikkeli

Maailmanlopun takana on ihmislajin perushimo

Ihmislajin on onnistunut levittäytyä kaikkialle maapallolla. Nyt ihmisen kasvuvoima on maailman suurin ongelma. Miltä maailmanloppu mahtaa näyttää? Evoluutiopaleontologi Mikael Forteliuksen mukaan on mahdollista, että se näyttää suunnilleen siltä, mitä ympärillä näkyy.

Luonnon katseleminen rauhoittaa monia. Kesämökin tai mummolan ikkunasta avautuu sama maisema kuin aina. Maailma näyttäisi olevan ennallaan. Professori Forteliuksen mukaan todellisuus näyttää muuttuneen paljonkin, jos katsoo tarkasti.

Maailmanloppu näyttää tältä

Maailmanlopun merkit voi nähdä esimerkiksi liikkuvan auton tuulilasissa. Muistamme vielä kesät, kun lasin peittivät liiskautuneet hyönteiset. Sitä ei tapahdu enää ja se kertoo muutoksesta, jonka olemme itse aiheuttaneet. 

Uusia eläinlajeja on aina syntynyt maailmaan ja niitä on aina kuollut. Paleontologit kiistelevät siitä, kuinka monta massasukupuuttoa voidaan erottaa. Meneillään on kuitenkin ensimmäinen ihmisen aiheuttama. Se, mitä on tapahtunut maailman eliölajeille nyt yhden sukupolven aikana, on historiallista. Viimeisten vuosikymmenten aikana yli puolet tutkituista lajeista on vähentynyt puolella.

“Jos tätä tutkitaan miljoonien vuosien päästä, näyttää siltä, että yhtenä päivänä kaikki muuttui”, sanoo Mikael Fortelius. Hänellä on kokemusta siitä, miltä asiat voivat näyttää miljoonien vuosien päästä tarkasteltuna. Hänen erityisalaansa ovat Euraasian maanisäkkäät 20-30 miljoonaa vuotta sitten.

“Massasukupuuton määritelmä on se, että 75 prosenttia lajeista häviää lyhyen ajan kuluessa. Raaka data näyttää, että näin on nyt tapahtumassa.”

Viimeisten vuosikymmenten aikana yli puolet tutkituista lajeista on vähentynyt puolella.

Ihmislajin populaation koko sen sijaan on kolminkertaistunut yhden sukupolven aikana. Forteliuksen mukaan olemme yksinkertaisesti täyttäneet maan ja siksi tuhoamassa elämän ympäriltämme.

“Maankäyttö on isoin sana tässä kokonaisuudessa. Nyt sellaista maata on vaikea löytää mistään, jossa ihminen ei vaikuttaisi. Meitä on liikaa, emme yksinkertaisesti mahdu tänne enää.  Eikä ole mitään suunnitelmaa siitä, että ihmisen toimintatavat muuttuisivat”, hän sanoo.

Teknologia ei pelasta

Mutta onhan kehitteillä ekologisempia vaihtoehtoja ja vihreämpiä tuotteita, joku voisi ajatella. Vihreä liike on nousussa. Sen alkusysäyksenä on pidetty amerikkalaisen meribiologin Rachel Carsonin kirjoittamaa kirjaa Silent Spring (Hiljainen kevät), joka kuvasi hyönteismyrkkyjen kulkeutumista ravintoketjussa ihmiseen saakka. Nimensä se sai lintujen myrkyttymisen aiheuttamasta hiljaisuudesta. Kirja ilmestyi vuonna 1962.  Fortelius oli kahdeksanvuotias.

Fortelius eli nuoruutensa vuosina, jolloin pelättiin ydintuhoa ja valtamerien hapenpuutetta. Lajien massasukupuutto havaittiin 1970-luvulla. Ensimmäiset ilmastonmuutosta kuvaavat tietokonemallit valmistuivat 1960-luvulla ja varsinaisesti kasvihuoneilmiö nousi otsikoihin 1980-luvulla.

Fortelius pitää kaikkia keksittyjä keinoja hillitä ilmastonmuutosta täysin riittämättöminä. Ympäristöystävällistä ja edullista energialähdettä hän pitäisi suorastaan katastrofina.

“Mitä siitä edes tulisi, jos riskitön energiamuoto keksittäisiin? Tuotettaisiin lisää krääsää, rajattomasti?”, hän puuskahtaa.

Forteliusta kauhistuttaa sellainen vihreys, jossa vain etsitään keinoja vähentää päästöjä. Hän näkee vihreyden takana usein keskiluokkaisen kuluttavan ihmisen etujen ajamisen, joka ei hyödytä ilmakehää, eikä vähennä lajien tuhoutumista.

“Minua häiritsee sellainen puhe, jossa luvataan, että oikeasti elämäntapaa tai järjestelmää ei tarvitse muuttaa. Sanotaan, että kaiken jatkuminen ennallaan on vain näppärien teknisten ratkaisujen päässä, vaikka näin ei voi jatkua”, hän sanoo.

Koronan edessä eniten kuluttavat ihmiset ovat valmiita luopumaan perusvapauksistaan ja tottumuksistaan.

“Ihmiskunnan suurin uhka on objektiivisesti biosfäärin eli ekosysteemien kokonaisuuden kriisi. Uutiset siitä vain eivät kosketa ihmisiä samalla tavalla kuin esimerkiksi tällaisesta käynnissä olevasta pandemiasta. On todella mielenkiintoista nähdä, että virusepidemian vuoksi ollaan valmiita luopumaan aivan kaikesta”, Fortelius huokaa.

Koronan edessä eniten kuluttavat ihmiset ovat valmiita luopumaan perusvapauksistaan ja tottumuksistaan. Teollisuus hiljeni nopeasti, kirjastot, oppilaitokset ja kirkot menivät kiinni, Jerusalemin Länsimuurin suuteleminen kiellettiin, suurkaupunkien ravintolat suljettiin.

“Sen sijaan se, mistä oikeasti pitäisi luopua, näyttää mahdottomalta. Voiton maksimointiin perustuva tuotantojärjestelmä pitäisi ajaa alas, jotta saataisiin todellisia vaikutuksia ilmastoon.”

Fortelius pitää lentoliikenteen kompensointikeinoja lähinnä naurettavina.

“Kuvitellaan, että mille tahansa savannille voidaan istuttaa puita, vaikka paikallinen ekosysteemi menisi sekaisin. Tehdään huonoin perustein kaikenlaista mieluummin kuin vähennetään päästöjä. Päästöjen vähentämistä ei voi millään rahalla korvata. Rahalla voidaan myydä ihmisille parempaa omaatuntoa, jotta heidän ei tarvitsisi muuttua. Jos oikeasti päästöjä voitaisiin korvata, mikäs siinä, mutta se, mitä kompensaatioksi kutsutaan, ei sitä välttämättä ole”, Fortelius sanoo.

Evoluution perusvoima on lisääntyminen

Fortelius on omistautunut tutkimaan kauan ennen ihmistä eläneitä nisäkkäitä. Lajien kehityksen perusvoimana on ollut lisääntymisen maksimoiminen. Ihminen on omaksunut toisenlaisen maksimoimisen.

“Ihmiseen siirrettynä perushimo ei enää ole jälkeläisten lukumäärä, vaan rahan määrä. Ihmislajin vahvin peruspyrkimys parempaan on kunnianhimoa. Varmasti kyse on samasta peruspyrkimyksestä kasvaa”, hän sanoo.

“Ihmiseen siirrettynä perushimo ei enää ole jälkeläisten lukumäärä, vaan rahan määrä. ”

Suurin haaste olisi voittaa tämä voima, mutta Fortelius ei ole toiveikas.

“Ihminen ei pysty luopumaan vapaaehtoisesti kaikesta, mutta nykysysteemi on tullut tiensä päähän.” Mutta jos loppu häämöttää joka tapauksessa, mitä on tehtävissä?

“Jotta yksilön elämä olisi mielekästä, hänen on tehtävä minkä katsoo oikeaksi. Vastuullista olisi taistella ihmislajin ja kulttuurin kyltymättömyyttä vastaan”, hän sanoo.

Fortelius ei pidä itseään taipuvaisena uskonnollisiin pohdintoihin, mutta hänen mielessään uskonnot liittyvät kaikki juuri ihmisen vastuun ymmärtämiseen.

Luomiskertomuksen Jumala

Ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Fortelius näkee Raamatun Luomiskertomuksessa luovan prosessin kaavan.

“Ensimmäisessä luomiskertomuksessa Jumala tekee jotakin ja pysähtyy välillä. Hän tekee työrupeaman, katselee ja tutkii mitä tuli tehtyä, ja toteaa, että tämä oli ok. Paleontologi näkee kertomuksessa kokeilua, ei niinkään jumalallista huippuunsa viritettyä suoritusta tai etukäteen hiottua suunnitelmaa. Ihmisen luominen on kertomuksessa läsnä. “

“Moni luonnontieteilijä ajattelee, että ihminen loi Jumalan kuvakseen ja jos katsoo kaikkia uskontoja, tuleehan se mieleen. Mutta tässä luomiskertomuksessa Jumala luo ihmisen varsin inhimillisellä tavalla”, hän pohtii.

“Miltei kaikki ihmisen toiminta on kokeilua. Tieteessäkin suljetaan lähinnä pois tai osoitetaan asioita vääräksi. Vain matematiikassa todistetaan asioita. ”

Fortelius näkee koronaviruksessa yhden hyvän puolen: On mahdollista, että tiedemiesten lausunnot ympäröivästä todellisuudesta alkavat kiinnostaa. Jospa tutkijoiden näkemä kuva lajien kuolemasta herättäisi enemmän huomiota. Voisimme tehdä sen, minkä vielä voimme, että elämä olisi mielekästä.

salla ranta

Salla Ranta on teologian sekatyöläinen, toimittaja ja opettaja

Mikael Forteliuksen kuva: Ari Aalto

© Kirkkohallitus / Toiminnallinen osasto

Seuraa meitä: Kytkin Facebookissa     Kytkin Twitterissä

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje: