6.6.2016 / Yleinen

Maamies on palkkansa ansainnut

Julkaistu Kategoriat YleinenAvainsanat
Jaa:

Laajuus:
S-teksti, alle 5 minuuttia

Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiaisen ottaa taannoisessa blogissaan Lähtisikö Jeesus traktorimarsille? vahvasti kantaa Suomen maataloustukijärjestelmään. Pursiaisen mielestä ”keinotekoisten” maataloustukien maksaminen voitaisiin lopettaa ja tästä vapautuvat tukivarat suunnata muualle, esimerkiksi köyhimpien suomalaisten tai kehitysmaiden ihmisten tukemiseen. Kansanedustaja Susanna Koski (kok) vastaa Pursiaiselle kolumnissaan ja pitää tällaista ajattelua käsittämättömänä. Harvoin olen ollut Kosken kanssa niin samaa mieltä kuin tässä asiassa.

Koski nostaa oivallisesti esille Pursiaisen ajattelun perustavanlaatuiset virheet. Ensinnä tulee muistaa, että maatalouden tukemiseen käytetyt varat eivät mitenkään automaattisesti ”vapaudu” muuhun käyttöön. Olennaisempaa on kuitenkin huomata, että keinotekoista ei ole hintojen nostaminen julkisten toimenpiteiden, siis maataloustukien, avulla vaan päinvastoin hintojen pakotettu laskeminen EU:n yhteisen maatalouspolitiikan takia. Tämän toki kaikki maanviljelijät ovat tienneet – ja tunteneet nahoissaan – aiemminkin.

Konkreettisina esimerkkeinä Koski mainitsee naudan- ja sianlihan tuottajahintojen romahduksen. Ennen Suomen EU-jäsenyyttä vuonna 1994 maataloustuottajan naudanlihasta saama hinta oli 0,373 euroa, kun se nyt on 0,194 euroa. Sianlihan osalta vastaavat luvut ovat 0,270 euroa ja 0,145 euroa. Pudotusta on siis kertynyt naudanlihan osalta 48,0 % ja sianlihan osalta 46 %. Kuulostaako reilulta? Ei niin.

Näistä musertavista lukemista huolimatta Pursiainen kummastelee kirjoituksessaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispojen Simo Peuran ja Jari Jolkkosen ja kirkon maaseututoimikunnan puheenjohtajan Lauri Jäntin allekirjoittamaa tuoretta kannanottoa , jossa kirjoittajat ilmaisevat tukensa maataloustuottajille. Kannanotossa todetaan muuan muassa, että maanviljelys ”on erityinen kutsumus ja elämänmuoto”, joka merkitsee ”yhteiskunnallisesta turvallisuudesta ja ekologisesta vastuusta huolehtimista”.

Erityisesti Pursiaista kummastuttaa kirkon kannanotossa se, että maanviljelijöillä olisi yhteiskunnassa jonkinlainen erityinen tehtävä viljellä ja varjella ”yhteistä puutarhaamme”. Pursiainen tuntuu pitävän tällaista puhetta ja koko maataloustukijärjestelmän olemassaoloa jopa ”epäkristillisenä”. Asia on kuitenkin aivan päinvastoin – ainakin jos uskomme reformaattori Martti Lutheria. Pursiainen ja Koski vetoavat kirjoituksissaan Jeesukseen spekuloiden, mitä hän ajattelisi, mutta minulle riittää Luther.

Lutherin mukaan maanviljelystuotteet ovat oikeastaan ainoita ihmisille välttämättömiä hyödykkeitä, ja maanviljelijät ja ruoan välittäjät ”Jumalan välikäsiä”, jotka jakavat hyödykkeet ihmisille

Luther ottaa vuoden 1524 kirjoituksessaan ”Von Kaufhandlung” kantaa tuotteiden oikeudenmukaiseen hintaan. Lutherin mukaan maanviljelystuotteet ovat oikeastaan ainoita ihmisille välttämättömiä hyödykkeitä, ja maanviljelijät ja ruoan välittäjät ”Jumalan välikäsiä”, jotka jakavat hyödykkeet ihmisille. Monien mielestä tämä kenties kuulostaa liioittelulle. Jos asiaa kuitenkin miettii tarkemmin, taitaa olla niin, että ilman ruokaa on suhteellisen hankala elää.

Lutherille on itsestään selvää, että niille, jotka ovat mukana ruoan tuottamisessa, kuuluu oikeudenmukainen korvaus työstään. Hän kirjoittaa, että korvauksen määrän määrittävät tuotantokustannukset, työhän käytetty aika ja työn riskit. Vaativammasta työstä on saatava parempi korvaus, ja esivallan on huolehdittava, että tämä korvaus maksetaan.

Tältä pohjalta on vaikea ymmärtää Pursiaisen väitettä, että maataloustukien maksaminen olisi epäkristillistä. Asia on pikemminkin päinvastoin: viljelijöiden työpanoksen oikeudenmukainen korvaaminen on hyvinkin kristillistä. Kun ottaa huomioon maanviljelijöiden työhönsä käyttämän ajan ja toimintaan sisältyvät riskit, voi perustellusti olla sitä mieltä, etteivät nykyiset tuet ole ainakaan liian pieniä.

Vaikka puolustankin maataloustukia, en silti väitä, että nykytilanne olisi toivottava. Olen varma, että kaikki maanviljelijät ovat Kosken kanssa samaa mieltä siitä, että työstä saadun tulon tulisi muodostua nimenomaan vapaiden markkinoiden kautta. Tällä hetkellä näin ei valitettavasti ole. Ja niin kauan kuin näin ei ole, maataloustukien maksamista on turha arvostella.

 

Kirjoittaja: Juuso Loikkanen valmistelee väitöskirjaa Itä-Suomen Yliopistossajuusokuva

© Kirkkohallitus / Toiminnallinen osasto

Seuraa meitä: Kytkin Facebookissa     Kytkin Twitterissä

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje: