päätoimittaja Latvus
5.2.2021 / Pääkirjoitus, Yleinen

Pääkirjoitus: Kirkolta puuttuu eläinetiikka

Jaa:

Pastori Kari Kuulan ja MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan kaksintaistelu sanansäilällä on alkuvuoden kiinnostavin ja tärkein teologinen tapahtuma Suomessa.

Kamppailun terävyyden on taannut kummankin käyttämä maksimaalinen provokaatiokerroin. Kuula on antanut säilän sivaltaa miettimättä iskujen kaikkia vaikutuksia tai mahdollisia tulkintoja, ja osaavana lobbarina Marttila on puolestaan iskenyt rajusti takaisin vetämällä kirkkoa vastuuseen kolumnista ja vetoamalla kirkon oppiin.

Kamppailu on tuonut erityisesti esiin sen, kuinka vähän kirkossa ja teologiassa on uhrattu aikaa eläinten hyvinvointiin liittyvään eettiseen pohdintaan. Strategiset suuntaviitat tällä kohdin ovat kovin yleisiä tai puuttuvat kokonaan.

Sen vuoksi Suomessa evankelis-luterilaisella kirkolla ei ole tarjota keskusteluun valmiiksi mietittyä ja aukikirjoitettua eläinetiikkaa tai edes selkeää linjausta, miten suhtaudutaan erilaisiin lihan tuotannon tapoihin.

Kyse ei ole vain tehoeläintuotannon lainsäädännön eettisyyden arvioinnista vaan laajemmin eläinetiikan periaatteiden selkeyttämisestä. Mitä nykyinen ymmärrys evoluutiosta, evoluution ja luomisen teologiasta merkitsee tehomaatalouden yhteydessä? Miten sovelletaan eläinkuntaan kultaista sääntöä, “Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille” (Matt. 7:12)? Miten ymmärretään eläinten tunteet, lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaminen ja eläinten onnellisuuden toteutuminen?

Raamatun luomiskertomuksissa ihminen asettuu luomakunnan valtiaaksi ja hallitsijaksi. Luonto olikin haaste ja jopa uhka ihmiselle pitkään, mutta viimeistään teollinen vallankumous käänsi asetelman. Ihmisestä on tullut vaarallinen eläimille ja koko ekosysteemille. Evoluution teologia haastaa sen tähden kirkkoa selvittämään uudella tavalla ihmisen asemaa osana ekosysteemiä sekä tarkastelemaan uudestaan ihmisten ja eläinten suhdetta.

Ainakin yhden suuntaviitan voi keskusteluun kuitenkin nostaa esiin jo nyt. Kristillisen ajattelun ytimessä on aina kysymys, ”kuka yhteisössä kärsii eniten?” Tämä kysymys tulee pitää yhtä lailla esillä, puhutaanpa maatalousyrittäjien asemasta tai eläimistä maataloudessa. Eläimiä arvostavan maatalouden jatkuva kehittäminen on erittäin vaativaa markkinatalouden puristuksessa.

Pelkästään hintaa katsova kuluttaja saattaa osaltaan olla edistämässä eläinten kärsimystä ja yllyttämässä yrittäjiä epäinhimilliseen tehotuotantoon. Samalla on selkeästi todettava, että eläinten kärsimykseltä silmien ummistaminen tai sen salliminen eivät ole yhteensovitettavissa kristillisen uskon kanssa.

Kari Latvus

Kirjoittaja on Maan suolan päätoimittaja ja Kirkkohallituksen Jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikön johtaja.

© Kirkkohallitus / Toiminnallinen osasto

Seuraa meitä: Kytkin Facebookissa     Maansuola Twitterissä

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje: