17.9.2020 / Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Lisää politiikkaa kirkkoon

Jaa:

Kirkkoa on toivottu pois politiikasta ja lähes samoissa keskusteluissa on kirkolta toivottu määrätietoisempia yhteiskunnallisia kannanottoja yhteiskunnan heikoimpien jäsenien ja haavoitetun ilmaston puolesta. Yhtenä johtopäätöksenä vuoden 2020 debateista voi todeta, että evankelis-luterilainen kirkko Suomessa on ollut huonosti valmistautunut vuoropuheluun esimerkiksi sellaisista yhteiskunnallisista teemoista, kuten terveydenhoito, vanhusten asema, hyvinvointivaltion merkitys tai verotus.

Toiset haluaisivat mennä kuitenkin vielä pidemmälle ja jopa suitsia kirkon ja sen eri tahojen osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Siis työntää kirkkoa pois poliittisen keskustelun areenoilta.

Hyvän näkökulman tähän vuoteen tarjoaa viime vuosisadan historia. Edinburghin yliopiston professori Brian Stanley on mainiossa kirjassaan Christianity in the Twentieth Century analysoinut kirkkojen yhteiskunnallista roolia 1900-luvulla. Yksi havainnoista on se, että Saksan ja Ruandan historiasta tulisi kirkoissa ottaa oppia. Kumpikin maa oli väestöltään vahvasti kristillinen, mutta kummassakin tapahtui järkyttävä kansanmurha. Miten kristityt saattoivat olla epäsuorasti sallimassa ja paikoin jopa edistämässä tämän tapahtumista?

Stanleyn arvion mukaan kirkon suuri vaara on olla liian sidoksissa valtakoneistoon ja vallanpitäjiin. Myös sidos nationalistiseen kertomukseen ja ideologiaan on ongelmallinen.

Suurena houkutuksena kirkolle on varjella sen omaa asemaa sen sijaan, että huolehditaan yhteiskunnassa unohdetuista ja heikompaan asemaan joutuneista.

Jotta Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa (ja myös muissa kirkoissa) profeetallinen ääni voi kuulua riittävän kirkkaana, on yhtäältä etsiydyttävä mukaan keskusteluihin, mutta toisaalta varottava sitoutumasta minkään puoluepoliittisen tai muun eturyhmän vankkureiden vetäjäksi.

Suurena houkutuksena kirkolle on varjella sen omaa asemaa sen sijaan, että huolehditaan yhteiskunnassa unohdetuista ja heikompaan asemaan joutuneista.

Tämä vuoksi kirkkoon tarvitaan lisää yhteiskunnallista keskustelua ja yhteiskunnassa tarvitaan kirkkoa keskustelijaksi yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Siksi poliittinen keskustelu tarvitsee kirkon ääntä ja siksi kirkkoon tarvitaan lisää poliittista keskustelua.

Kirjoittaja on Maan suola -lehden päätoimittaja ja Kirkon jumalanpalvelus ja yhteiskunta yksikön johtaja

© Kirkkohallitus / Toiminnallinen osasto

Seuraa meitä: Kytkin Facebookissa     Maansuola Twitterissä

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje: