Meneillään oleva aika olisi ilman pandemiaakin. On ilmastokriisi, ja katastrofin aineksia heitellään soppaan kuin mausteita keittoon. Muutos on mahdollinen, mutta se ei tapahdu itsestään, uskovat Elokapina-aktivistit.
Kristus loi säännönmukaisen ja monimutkaisen maailman, jossa kaikella on paikkansa ja tarkoituksensa, silläkin, mitä emme nyt näe tai emme voi ehkä silmin ollenkaan havaita. Jumala loi meidät, kuten maan ja vedet, linnut, kalat sekä ohellamme muut nisäkkäät. Meille ihmisille suotiin vapaa tahto ja, saimme myös luomakunnan hyödynnettäväksi henkemme pitimiksi.
Kylkiäisenä tuli myös vastuu. Helsingin Töölössä pidetyn ilmastomessun synnintunnustusta lainatakseni: ”Olet luonut maailman avaraksi ja sen täyteen elämää. Sanoit: ’näin on hyvä’, me sanoimme: ’se saa väistyä’. Olet luonut taivaan korkeaksi sanoen, ’näin on hyvä’. Me sanoimme: ’Se ei riitä’ – – Annoit meille Sanan, jotta emme kulkisi harhaan. Me vaihdoimme iankaikkisen katoavaan, ja olemme vaarassa kadota töittemme mukana.”
Kristillistä kapinaa elämän puolesta
Me voimme luottaa Jumalan armoon, saamme syntimme kyllä anteeksi. Mutta pelkkä anteeksi saaminen ei riitä; emme saa jatkaa samojen virheiden tekemistä.
Me Kristittyjen Elokapinassa vaadimme, että maailmaan – Suomi mukaan lukien – julistetaan ilmastohätätila. Vaadimme, että hiilineutraaliuteen tulee tähdätä jo vuonna 2025, ja lainsäädännön tulee sitoa meidät pyrkimykseemme. Tavoitetta ja sen läpinäkyvyyttä tukemaan vaadimme demokratiaa laajentavan systeemin, jossa kansalaisista koostuva ja tutkijoiden informoima kansalaisfoorumi valvoisi päästötavoitteiden toteutumista.
Näitä kolmea vaadetta penää maailmanlaajuinen liike, väkivallattomuuteen sitoutunut Extinction Rebellion, joka tunnetaan Suomessa Elokapinana. Elokapina toimii yli 70 maassa, Suomessa kymmenessä eri kaupungissa.
Tätä globaalia Extinction Rebellion -liikettä ei johda kukaan yksittäinen henkilö tai ryhmä, vaan valta on hajautettua. Tahdomme luoda uusiutuvaa kulttuuria, joka on joustava, muokattavissa, terve ja kaikille aidosti turvallinen.
Kristittyjen Elokapina on yksi Suomen Elokapinan alaryhmistä. Nimensä mukaisesti arvomme pohjautuvat etenkin kristinuskoon, mutta se, tai usko, ei ole edellytys mukaantulolle. Kaikki vakaumukseen katsomatta ovat tervetulleita kapinoimaan elämän puolesta hengellisin painotuksin, seuraten kaikkien tuntemaa radikaalia kapinallista, Jeesusta.
Puhalletaan yhteiseen hiilettömyyteen
Kristuksen luomassa maailmassa myös pandemialla on tarkoituksensa. Jos yksi kunta päästää koronan ryöpsähtämään, kärsii siitä koko Suomi.
Sama logiikka on ilmastonmuutoksen ja luontokadon kanssa: Jos Suomi polttelee turpeitaan, kärsivät siitä koko Euroopan päästötavoitteet. Mikäli Kiina tai Saksa pykää lisää hiilivoimaloita, ei auta, jos muu EU sekä Yhdysvallat saavuttaisivat hiilineutraaliuden. Ilmastonmuutos ja biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden kapeneminen ovat ongelmia, jotka vaativat määrätietoisia ponnisteluja, yhteen hiileen – tässä tapauksessa ehkä pikemminkin yhteiseen hiilettömyyteen – puhaltamista.
Henkilökohtaista koronaturnauskestävyyttäni on lisännyt ajattelu, että kaikkivaltias Jumala opettaa meitä tämän pandemian kautta. Virus on esimakua siitä, mitä käy, jos luonnon monimuotoisuus jatkaa kaventumistaan: ihminen vie tilan muulta luomakunnalta, jolloin syntyy yhteentörmäys ja otollinen maaperä virusmutantille sekä riski uudesta pandemiasta.
Elintilan ryöväämisen ohella tehotuotanto altistaa meidät paitsi uusille pandemiankytöpaikoille myös alati lämpenevälle ilmastollekin. Maatalous – tarkemmin lannankäsittely, eläinten ruuansulatus ja maatalousmaan metaani- sekä dityppioksidipäästöt – on yhtä paha hiilidioksidipäästöjen aikaansaaja kuin liikenne ja koko maailman mittakaavassa toiseksi pahin päästölähde kaikesta (Lähteet: wwf-lehti 1/2016, ilmasto-opas.fi).
Ruoantuotannon päästöongelmat eivät ole uskonasia, vaan tieteellisesti todettu fakta – eikä siis mikään mielivaltainen hyökkäys kenenkään elinkeinonharjoitusta kohtaan.
Kasvisruokavalio välittää katumusta
Elämme paraikaa paastonaikaa. Vaikkei luterilainen paasto välttämättä tarkoita jostakin ruoasta pidättäytymistä, ei se 2020-luvulla olisi pahasta. Mallinotto ortodoksisesta ja katolisesta kirkosta, eli lihasta pidättäytyminen laskiaisen ja pääsiäisen ajan, olisi ilmaston kannalta poikaa.
Paaston aikainen kasvisruokavalio olisi mitä oivallisinta katumusta osallistumisesta Jumalan luoman turmelemiseen.
Tammikuisin järjestetään vegaanihaaste. Siihen ilmoittautuneiden määrään perustuen haasteen ansiosta säästettiin kasvihuonekaasuja yhtä paljon kuin maailman ympäri olisi ajettu 328 kertaa. Vettä säästyi 975 000 kuutiota, ja itse Jumalan luomuksia, eli eläimiä, säästyi 825 000.
Paastonajan vegaanihaaste olisi mieltä hivelevä aatos, mutta pysyttäköön luterilaisessa vaatimattomuudessa: haastan jokaisen lopuksi paastonaikaa kasvisruokahaasteeseen eli lihattomuuteen. Paastona kadutaan syntejä ja kiintymystä maalliseen maailmaan. Tarrautuminen eläintuotteisiin ympäristönkin uhalla on kiintymystä maalliseen. Paaston aikainen kasvisruokavalio olisi mitä oivallisinta katumusta osallistumisesta Jumalan luoman turmelemiseen.
Syntiinlankeemuksessa tahtomme vääristyi, ja uppouduimme maalliseen. Jeesuksen ristikuolema sovitti lankeemuksemme kerran ja ikuisesti, mutta maalliseen ripustautuminen on ajaa meidät yhä tuhon partaalle. Ottakaamme vastaan Jumalan armo, ja tehkäämme ilmastoparannus.
Vaikka kerran astumme taivaan porteista, jää taaksemme vielä matkalla olevia. He tarvitsevat terveen luomakunnan.
Ensimmäinen ja viimeinen kuva on 18.11.2020 järjestetystä mielenosoituksesta, jossa vastustettiin EU:n maataloustukipolitiikkaa (CAP). CAP ohjaa maatalouspolitiikkaa EU:n jäsenmaissa ilmastotekojen kannalta kriittiset seuraavat seitsemän vuotta. Keskimmäinen on lokakuussa 2020 järjestetystä ilmastomessusta. (Kuvat Elokapinan arkisto.)
Kirjoittaja on teologian ylioppilas ja Elokapina-altivisti.