Avainsana: ihmisoikeudet

Yhteiskunnassa poissaoleva Jumala?

Vaikka maallistumista ei käy kieltäminen, eletään tämän päivän läntisessä maailmassa pääasiassa yhä ikään kuin kristinusko olisi totta. Me saatamme kyllä kieltää Jumalan olemassaolon ja kaiken tuonpuoleisen todellisuuden. Samalla me kuitenkin tarraudumme suorastaan uskonnollisella vimmalla ihanteisiin, joita maallistunut maailmankuvamme ei pysty kunnolla kannattelemaan.

Piispa kehottaa kirkkoa suuntautumaan ulospäin

Piispa Kaisamari Hintikan mukaan elämme murroskautta, joka houkuttelee kääntymään sisäänpäin ja hakemaan yksinkertaisia ratkaisuja. Parasta kuitenkin olisi, ettei kirkko keskittyisi oman etunsa ajamiseen, vaan etsisi uusia mahdollisuuksia rakkautena vaikuttavalle uskolle.

Joosefin poliittinen tarina

Kuka Raamatun hahmoista voisi tänään olla Suomen kirkon poliittinen, ekologinen ja turvallisuuspoliittinen neuvonantaja? Kuka ylipäätään edes haluaisi olla idoli maailmassa, jossa ydinaseista ei puhuta pelotteena vaan avoimesti puhutaan jopa niiden käytöstä?

Kirkolta tervetullutta ihmisoikeuspohdintaa

Kirkon ihmisoikeusfoorumin viime vuoden lopussa ilmestynyt Näkökulmia ihmisoikeuksiin on ajankohtainen ja tarpeellinen julkaisu. Siinä käydään läpi laaja kirjo ajankohtaisia ihmisoikeuskysymyksiä kirkon näkökulmasta ja esitellään kirkon ja ihmisoikeuksien kosketuspintojen – mukaan lukien kipupisteet – pitkää ja mutkikasta historiaa.

Haastavat ihmisoikeudet

Kristillisen etiikan tärkein käsite on rakkaus, eikä ihmisoikeus. Ajatus kaikkien ihmisten yhtäläisestä arvosta ei kuitenkaan ole vieras kristinuskolle ja Raamatusta löytyy hyviä perusteita tälle ajatukselle. Ei ole myöskään liioittelua väittää, että kristillinen arvopohja aikoinaan vaikutti hyvin paljon YK:n ihmisoikeuksien syntymiseen. Siksi ihmisoikeudet kuuluvat myös kirkon agendalle.

Syrjintävapaa Suomi?

Uutta vuosisataa kohti suuntaavalla Suomella on nyt tärkeä kysymys pohdittavanaan. Miten osaisimme avautua yhteiskuntana niin, että ihmisoikeusjulistuksen keskeinen syrjimättömyyden sanoma muuttuu todeksi kaikille Suomessa oleville?

Äiti käsiraudoissa

Suomen romanipoliittisessa ohjelmassa 2018 – 2022 kerrotaan, että romaneihin kohdistuva arjen syrjintä ja vihapuhe ovat väestön omien kokemusten ja useiden selvitysten mukaan lisääntyneet.

Tarvitsemme armollista kirkkoa

Elämme aikaa, jolloin demokratian arvot ovat koetuksella. Länsimainen käsitys hyvästä yhteiskunnasta on toisen maailmansodan jälkeen rakennettu sen varaan, että yhdessä haluamme puolustaa jokaisen ihmisoikeuksia. Kirkko on elänyt mukana tässä.

Tuntemattomat saamelaisnuoret?

Suomi on tunnustanut saamelaiset alkuperäiskansaksi ja vahvistanut saamelaisille kulttuuriautonomian lainsäädännössä. Tämä tarkoittaa, että saamelaisilla on oikeus omien kieltensä ja kulttuuriensa ylläpitämiseen ja kehittämiseen ja valtiolla on vastuu näiden oikeuksien toteutumisesta. Suomessa on useaan otteeseen todettu, että suomalaiset eivät tunne saamelaisuutta. Tämä on yksi este saamelaisten oikeuksien yhdenvertaiselle toteutumiselle.

Kenen ääni kuuluu päätöksenteossa?

Julkinen päätöksenteko tuntuu olevan entistä hankalampaa. Ilmiöiden mutkikkuus ja yhteenkietoutuneisuus tekevät päätösten seurausten arvioinnin hyvin vaikeaksi. Mitä esimerkiksi sote- ja maakuntauudistus oikeasti vaikuttaa palvelujen kustannuksiin, saatavuuteen ja laatuun? Kukaan ei tiedä. Vielä mahdottomampaa on arvioida yksittäisen apua tarvitsevan ihmisen näkökulmasta, saako hän parempaa hoivaa kuin nykyjärjestelmässä saisi.

Eurooppalaiset takapihat

Tutkimus kansainvälistä suojelua koskevista päätöksistä osoittaa, että viranomaispäätöksiä ohjaavissa tulkinnoissa on tapahtunut kiristymistä vuoden 2015 jälkeen. Tutkimustulos vahvistaa sen näkemyksen, joka kirkoille on käytännön tilanteiden pohjalta muodostunut. Erityisen suuri muutos näyttää olevan uskonnon perusteella arvioitavassa kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Muutos vastaa poliittisen ohjauksen edustamaa linjaa.

Seksuaalinen häirintä, ihmisoikeudet ja kristillinen etiikka

#metoo-kampanja ja sen synnyttämät muut kampanjat ovat tehneet seksuaalisen häirinnän, ja varsinkin sen laajuuden, näkyväksi. Monen muun toimijan tavoin myös kirkko on tullut haastetuksi. Seurakuntien työyhteisöjen ja seurakunnallisen toiminnan tulisi olla turvallisia, tasa-arvoisia ja erilaisuutta kunnioittavia ympäristöjä. Ikävä kyllä aina näin ei ole ja silloin ihmiset ovat syystä pettyneitä.

Eikö nimenomaan kirkon tulisi puolustaa jokaisen yksilön oikeutta ihmisarvoiseen kohteluun? Eikö kirkossa kunnioiteta ihmisoikeuksia?

Ihmisen arvo Vanhassa testamentissa

Yksilön oikeuksia turvaamaan pyrkivän ajattelun taustalla vaikuttavat jo antiikin Kreikasta lähtöisin oleva luonnonoikeudellinen ajattelu, ja toisaalta vuonna 1789 käynnistyneen Ranskan suuren vallankumouksen vaikutushistoria, joka usein tiivistetään iskulauseeksi ”vapaus, veljeys ja tasa-arvo”.
Entä sitten ihmisoikeuksien ja ihmisarvon juuret juutalais-kristillisessä perinteessä? Niitäkin löytyy.