Haastavat ihmisoikeudet

Kristillisen etiikan tärkein käsite on rakkaus, eikä ihmisoikeus. Ajatus kaikkien ihmisten yhtäläisestä arvosta ei kuitenkaan ole vieras kristinuskolle ja Raamatusta löytyy hyviä perusteita tälle ajatukselle. Ei ole myöskään liioittelua väittää, että kristillinen arvopohja aikoinaan vaikutti hyvin paljon YK:n ihmisoikeuksien syntymiseen. Siksi ihmisoikeudet kuuluvat myös kirkon agendalle.

Syrjintävapaa Suomi?

Uutta vuosisataa kohti suuntaavalla Suomella on nyt tärkeä kysymys pohdittavanaan. Miten osaisimme avautua yhteiskuntana niin, että ihmisoikeusjulistuksen keskeinen syrjimättömyyden sanoma muuttuu todeksi kaikille Suomessa oleville?

Äiti käsiraudoissa

Suomen romanipoliittisessa ohjelmassa 2018 – 2022 kerrotaan, että romaneihin kohdistuva arjen syrjintä ja vihapuhe ovat väestön omien kokemusten ja useiden selvitysten mukaan lisääntyneet.

Tarvitsemme armollista kirkkoa

Elämme aikaa, jolloin demokratian arvot ovat koetuksella. Länsimainen käsitys hyvästä yhteiskunnasta on toisen maailmansodan jälkeen rakennettu sen varaan, että yhdessä haluamme puolustaa jokaisen ihmisoikeuksia. Kirkko on elänyt mukana tässä.

Tuntemattomat saamelaisnuoret?

Suomi on tunnustanut saamelaiset alkuperäiskansaksi ja vahvistanut saamelaisille kulttuuriautonomian lainsäädännössä. Tämä tarkoittaa, että saamelaisilla on oikeus omien kieltensä ja kulttuuriensa ylläpitämiseen ja kehittämiseen ja valtiolla on vastuu näiden oikeuksien toteutumisesta. Suomessa on useaan otteeseen todettu, että suomalaiset eivät tunne saamelaisuutta. Tämä on yksi este saamelaisten oikeuksien yhdenvertaiselle toteutumiselle.

Kenen ääni kuuluu päätöksenteossa?

Julkinen päätöksenteko tuntuu olevan entistä hankalampaa. Ilmiöiden mutkikkuus ja yhteenkietoutuneisuus tekevät päätösten seurausten arvioinnin hyvin vaikeaksi. Mitä esimerkiksi sote- ja maakuntauudistus oikeasti vaikuttaa palvelujen kustannuksiin, saatavuuteen ja laatuun? Kukaan ei tiedä. Vielä mahdottomampaa on arvioida yksittäisen apua tarvitsevan ihmisen näkökulmasta, saako hän parempaa hoivaa kuin nykyjärjestelmässä saisi.

Eurooppalaiset takapihat

Tutkimus kansainvälistä suojelua koskevista päätöksistä osoittaa, että viranomaispäätöksiä ohjaavissa tulkinnoissa on tapahtunut kiristymistä vuoden 2015 jälkeen. Tutkimustulos vahvistaa sen näkemyksen, joka kirkoille on käytännön tilanteiden pohjalta muodostunut. Erityisen suuri muutos näyttää olevan uskonnon perusteella arvioitavassa kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Muutos vastaa poliittisen ohjauksen edustamaa linjaa.

Seksuaalinen häirintä, ihmisoikeudet ja kristillinen etiikka

#metoo-kampanja ja sen synnyttämät muut kampanjat ovat tehneet seksuaalisen häirinnän, ja varsinkin sen laajuuden, näkyväksi. Monen muun toimijan tavoin myös kirkko on tullut haastetuksi. Seurakuntien työyhteisöjen ja seurakunnallisen toiminnan tulisi olla turvallisia, tasa-arvoisia ja erilaisuutta kunnioittavia ympäristöjä. Ikävä kyllä aina näin ei ole ja silloin ihmiset ovat syystä pettyneitä.

Eikö nimenomaan kirkon tulisi puolustaa jokaisen yksilön oikeutta ihmisarvoiseen kohteluun? Eikö kirkossa kunnioiteta ihmisoikeuksia?

Ihmisen arvo Vanhassa testamentissa

Yksilön oikeuksia turvaamaan pyrkivän ajattelun taustalla vaikuttavat jo antiikin Kreikasta lähtöisin oleva luonnonoikeudellinen ajattelu, ja toisaalta vuonna 1789 käynnistyneen Ranskan suuren vallankumouksen vaikutushistoria, joka usein tiivistetään iskulauseeksi ”vapaus, veljeys ja tasa-arvo”.
Entä sitten ihmisoikeuksien ja ihmisarvon juuret juutalais-kristillisessä perinteessä? Niitäkin löytyy.