Maailmanlopun takana on ihmislajin perushimo

Ihmislajin on onnistunut levittäytyä kaikkialle maapallolla. Nyt ihmisen kasvuvoima on maailman suurin ongelma. Miltä maailmanloppu mahtaa näyttää? Evoluutiopaleontologi Mikael Forteliuksen mukaan on mahdollista, että se näyttää suunnilleen siltä, mitä ympärillä näkyy.

Eteenpäin elävän kirkon mieli

Kristinusko kehittyy eteenpäin evoluution tavoin, näkee Olli Valtonen.
– Meidän on luotava nahkamme, rikottava kangistuneet kaavat ja säädettävä vanhentuneet järjestelmät uusiksi. Kirkon uudistukset rakentuvat vanhan päälle. Mitään ei synny tyhjästä.

Ekoteologiaa järven rannalta

Teologian tohtori Pauliina Kainulaisen Suuren järven syvä hengitys (Kirjapaja, 2019) jatkaa hänen pitkäaikaista pyrkimystään silloittaa alkuperäiskansojen ja kristinuskon ajattelua. Samalla se on keski-ikäistyvän ekoteologin kertomus yrityksestä vetäytyä enemmän syrjään.

Väljähtynyt punk-kapina kirkossa

Joulun alla uusi Jeesus -kirja sai julkistamiseen vetoapua parista lehtiartikkelista. Niissä nostettiin esiin Henrik Wikströmin pieni kirja Mitä Jeesus tekisi? Kirkko ja 2000-luvun kapina (Gummerus). Lehtijutut synnyttivät kiivasta keskustelua somessa myös niiden parissa, jotka kirjaa eivät olleet lukeneet.

Äidin, ystävän ja rakastajan nimeen

Vapautuksen messuun Kallion kirkkoon kokoonnutaan salvadorilaisissa rytmeissä, äidin, ystävän ja rakastajan nimeen, vapaana kirkollisesta herruuskielestä, Jeesus Nasaretilaisen poliittisen vapautuksen sanoman ja universaalin Kristuksen rakkauden hengessä.

En näe rakenteita, vain ihmisiä – Juhani Rekola ja yhteiskunta

Juhani Rekola kirjoitti usein teemoista, joilla on selkeä yhteiskunnallinen ulottuvuus: vähäosaiset ja hyljeksityt ihmiset sekä pahuus ja kärsimys. Tästä huolimatta Rekola ei kuitenkaan juuri ottanut suoraa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Tässä artikkelin nostan esiin niitä piirteitä, mitä Rekolan kirjoituksilla on yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja pohdin mitä annettavaa Juhani Rekolalla on nykyiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Keskeneräinen kärsivä Kristus

Pastorin ja taiteilijan Ilkka Sariolan työhuoneen nurkassa seisoo keskeneräinen krusifiksi. Se on Sariolan toinen. Ensimmäisen hän oli tehnyt kuuluisan, 1100-luvulla maalatun San Damianon krusifiksin pohjalta. Juuri San Damianon ristin edessä kerrotaan Franciscus Assisilaisen kuulleen Jumalan äänen: ”Mene ja korjaa minun taloni.” Sariolan maalamaa Hiljaisen lauantain krusifiksia voi nykyisin kuunnella Kallion kirkossa. Taiteilijaa itseään puhuttelee nyt toisen näköisen Kristuksen ääni.