Tekoäly tulee – oletko valmis?

Julkaistu Kategoriat HenkilöhaastattelutAvainsanat
Jaa:

Et ole niin kaukana keino-olioiden ja kyborgien ajasta kuin kuvittelit. Tekoäly on jo nykyteknologian ytimessä. Tulevaisuudessa autosi on itseohjautuva ja sängyssäsi saattaa maata seksirobotti.

Onko tekoäly enemmän uhka vai mahdollisuus?

Scifi-kirjallisuudessa ja -elokuvissa kyborgit ovat ihmisten ja keinotekoisten tietojärjestelmien pelottavia ja arvaamattomia ristisiitoksia, hybridejä.

Filosofi, teologian tohtori Aku Visala toppuuttelee toisaalta näihin tekoälyn jättiläisiin liittyviä pelkoja: varsin vaarattomat kyborgit ovat joiltakin osin todellisuutta jo nyt.

Keinoraajat sekä havaintojärjestelmiä, kuten kuuloa ja näköä tukevat tekniset laitteet helpottavat monen elämää. Ne eivät tavoittele ihmismäistä älykkyyttä, vaan korvaavat kognitiivisia ja motorisia toimintojamme.

Kapeat tekoälyjärjestelmät keskittyvät tarkasti rajattuun tehtävään, esimerkiksi lääketieteellisen diagnoosin tuottamiseen tai shakin pelaamiseen. Monilla alueilla tällaiset järjestelmät ovat jo ylittäneet ihmisen suorituskyvyn.

Tekoälyjärjestelmät ovat edistyneet huimasti suurten datamassojen käsittelyssä, hahmontunnistuksessa ja kielenkääntämisessä.

– Tulevaisuudessa ne mahdollistavat yhä tehokkaammin vuorovaikutuksen yli kieli- ja kulttuurirajojen. Terapiaa ja avustustyötäkin kehitetään tekoälyn avulla, Visala kertoo.

Ihmistiedosta kauppatavaraa

Populaarikulttuurissa esitetyissä maailmanlopun skenaarioissa tekoäly ottaa vallan tai tuhoaa ihmiselämän mahdollisuudet.

Fyysikko Stephen Hawking ja yrittäjä Elon Musk ovat varoittaneet, että superälykkyys voi olla ihmiskunnan suurin uhka. Se saattaa vahingossa tuhota ihmiselämän edellytykset.

– Vielä karmeampi olisi tulevaisuus, jossa superälykkyys tuhoaa tahallaan ihmisen tai orjuuttaa hänet, Aku Visala kommentoi.

On tärkeää, että tekoälyn kehitystyössä fokus pidetään ihmisessä, hänen tarpeissaan ja moraalisissa päämäärissään.

Hän viittaa kognitiotieteilijä Pentti Haikoseen, joka on maalannut synkeän kuvan älyteknologian todellisuudesta.

Haikosen mielestä yksityisyytemme saattaa jäädä lapsipuolen asemaan. Tiedonkeruun kaupallistuminen tekee tottumuksiamme, halujamme ja suunnitelmiamme koskevasta tiedosta kauppatavaraa, jonka avulla meitä ohjataan ja meille suunnataan mainontaa.

Tällainen tieto ja sen käyttö voi olla uhka demokratialle. Ihmiset saatetaan esimerkiksi jakaa hyödyllisten ja hyödyttömien luokkiin, ja heidän elämäänsä voidaan ohjailla yhä tarkemmin.

Korvaako kone sinutkin?

Tekoälyn avustuksella etenevällä automatisaatiolla voi olla merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen ja ihmisten asemaan yhteiskunnassa.

Tekoäly tulee muuttamaan voimakkaasti työmarkkinoita. Sen laajamittainen yleistyminen voi syventää käynnissä olevaa eriarvoistumiskehitystä.

Myönteisesti ajateltuna automaatio ei korvaa ihmistä, vaan tekoälystä tulee ihmisen työtoveri.

– On tärkeää, että tekoälyn kehitystyössä fokus pidetään ihmisessä, hänen tarpeissaan ja moraalisissa päämäärissään. Kehitystyötä ei voi jättää pelkästään taloudellista voittoa tavoittelevien yhtiöiden käsiin, vaan yhteiskuntien on osallistuttava siihen.

– Valtioiden pitää säädellä tätä teknologiaa sekä pitää huolta sen kehittämisen arvopohjasta. Muuten vaarana on epätasa-arvoisuus ja teknologian hyötyjen päätyminen vain eliitin käsiin, Visala varoittaa.

Positiivisista mahdollisuuksista huolimatta tekoälyn kehitykseen liittyy monia haasteita ja uhkia. Tekoäly mahdollistaa jo nyt esimerkiksi jatkuvan valvonnan, valtion kontrollin lisääntymisen ja yksityisyyden kapenemisen.

Totalitaristiset valtiot, kuten Kiina, kiittävät.

Robotit ja replikantit seksiorjina

Dystopioista, piruja seinille maalaavista yhteiskunnallisista uhkakuvista, Visala nostaa esiin ihmisen itseymmärryksen ja tekoälyn suhdetta käsittelevän Blade Runner 2049 -elokuvan.

Siinä eletään ympäristötuhon jälkeistä aikaa. Ihmistä muistuttavat keino-oliot, biologiset ”replikantit” ja hologrammit ovat arkipäivää. Replikanteista on tullut eräänlainen orja- ja työväenluokka, jolla ei ole ihmisen statusta.

– Valtaosa elokuvan ihmishahmoista on tunnekylmiä ja välinpitämättömiä. Replikantit ovat heille lähinnä työkaluja, joista saadaan irti hyötyä, tai seksiobjekteja, joista saadaan tyydytystä.

Jos ihmiset tottuvat kohtelemaan keino-olioita vain ja ainoastaan välineinä, he alkavat kohdella välineinä myös toisiaan.

Ihmiset heilahtelevat keino-olioita inhimillistävien ja välineellistävien asenteiden välimaastossa tietämättä itsekään, miten niihin tulisi suhtautua. Samanlaiset asennevaikeudet heijastuvat ihmissuhteisiin.

– Elokuva alleviivaa moraalipsykologian ja keino-olioiden kohtelun kriittisen tärkeää suhdetta. Jos ihmiset tottuvat kohtelemaan keino-olioita vain ja ainoastaan välineinä, he alkavat kohdella välineinä myös toisiaan.

Asetelmaa voi verrata siihen, että jos suhtaudumme ”järjettömien eläinten” kärsimykseen välinpitämättömästi, pitää se yllä taipumustamme kohdella myös toisia ihmisiä julmasti.

– Moraalisen kohtelun rajaaminen vain Homo sapienseja koskevaksi on moraalisesti kyseenalaista. Tekoälyjärjestelmien ja keino-olioiden ottaminen täysimittaisen moraalisen kohtelun piiriin tuottaisi kuitenkin omat ongelmansa.

Nykyiset tekoäly- ja keino-oliot ovat kaukana ihmisen sosiaalisesta ja moraalisesta suorituskyvystä. Monet robotit pyritään silti suunnittelemaan niin, että ne herättävät vahvoja moraalisia ja sosiaalisia tunteita ihmisissä.

Keino-oliot eivät kuitenkaan kykene ottamaan huomioon moraalisia normeja, tekemään lupauksia ja sitoumuksia tai toimimaan vastuullisesti. Ajatellaanpa esimerkiksi tilannetta, jossa ihminen haluaa mennä naimisiin robottinsa kanssa.

teknoäly_visala

– Robotin ja sen omistajan suhde on hyvin kaukana siitä, miten rakkaussuhde vastuullisten ja autonomisten persoonien välillä tavallisesti nähdään.

– Jos tällaista omistus- ja käyttösuhdetta aletaan pitää rakkaussuhteena, rakkauden ala kapenee. Rakkaudesta, joka on tunteita ja ruumiillista yhteyttä edellyttävä ja velvollisuuksia luova suhde, tulee lähinnä nimitys seksuaaliselle tyydytykselle ja vain yhden osapuolen tarpeiden täyttymiselle.

Tutkija Visala itse panostaa vielä perinteisen, lihaa ja verta olevan naiskumppanin etsimiseen. Mutta kas, tässäkin tekoäly auttaa! Deittisovelluksen ”nerokkaat” algoritmit, jotka hyödyntävät koneoppimista, ovat oivia apuvälineitä sopivien puolisokandidaattien löytämisessä.

Viljelyn ja varjelun työkalu

Tekoälyyn liittyvät teknologiset kehitysaskeleet mullistavat myös uskonnollisten ihmisten arkea. Tekoäly mahdollistaa tulevaisuudessa monien ympäristöön ja terveyteen liittyvien ongelmien ratkaisemisen. Se voi mullistaa niin tieteellisen tutkimuksen kuin koulutuksenkin.

– Tekoälyn avulla ihminen voi ylittää kognitiiviset rajoituksensa ja ehkä jopa parantaa moraaliaan. Se voi auttaa hallitsemaan monimutkaisia kokonaisuuksia, kuten maailmantaloutta ja ilmastonmuutosta. Tekoäly on siis väline, jonka avulla hyvinvointia voidaan parantaa, Aku Visala arvioi.

Kirkossa on tavattu katsoa, että ihmiset ovat Jumalan kumppaneita luomistyössä. Ihmiselle on annettu tehtävä osallistua luomakunnan viljelyyn ja oman itsensäkin varjeluun.

Tekoäly voi auttaa hallitsemaan monimutkaisia kokonaisuuksia, kuten maailmantaloutta ja ilmastonmuutosta. Se on siis väline, jonka avulla hyvinvointia voidaan parantaa.

Luomakunnan muokkaaja kehittää yhä uusia työkaluja – ja omaksuu optimistisen asenteen nykyteknologioihin, jotka mahdollistavat sairauksien eliminoimisen sekä empatian lisääntymisen. Hoivaa ja myötätuntoa simuloivia robotteja käytetään esimerkiksi vanhusten konekumppaneina.

– On kuitenkin moraalisesti ongelmallista, jos ulkoistamme hoivan ja myötätunnon ei-inhimillisille toimijoille.

Monia kristillismielisiä tutkijoita motivoi usko siihen, että tekoälyä voidaan käyttää ihmisten hyödyksi ja siten kristillisten päämäärien edistämiseen.

Jos tekoälyä kehittämällä on mahdollista ratkaista ihmiskunnan ongelmia ja auttaa sitä suojelemaan ympäristöä sekä kehittymään rauhanomaiseen suuntaan, tulee sitä tavoitella.

– Tekoäly olisi siis ihmiskunnan työkalu viljelemisen ja varjelemisen tehtävässä. Siitä voi tulla ihmisen kumppani ja hyödyllinen avustaja. Se ei kuitenkaan saa riistää ihmiseltä eettistä vastuuta, filosofi muistuttaa.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kuvat Pixabay ja Jani Laukkanen.

© Kirkkohallitus / Toiminnallinen osasto

Seuraa meitä: Kytkin Facebookissa     Maansuola Twitterissä

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje: