nuoret ja tekniikka
27.5.2021 / Artikkeli

Tekoäly voi kannustaa nuorta itsetuntemukseen

Julkaistu Kategoriat ArtikkeliAvainsanat ,
Jaa:

Tekoäly tarjoaa haasteen ja mahdollisuuden: miten rippikoulua rakennetaan tulevaisuudessa vielä vahvemmin nuorten omasta elämästä käsin?

Kuka minä olen? Millaiset asiat ja arvot ovat minulle tärkeitä? Mitä kohti haluan suuntautua elämässä?

Nuoruuden kysymykset ovat elämän suuria kysymyksiä, joita usein käsitellään rippikoulussa. Niiden kautta nuori voi rakentaa suhdettaan toisiin ihmisiin ja Jumalaan.

Toki nuoruuteen kuuluu senkin pohdinta, miten itsenäistymisen myötä voi etsiä itseään ja olla ajoittain hukassakin oman elämänsä kanssa. Itsetuntemuksen karttuessa karttuu samalla valmius pitää huolta itsestä.

Voisiko nuoria tukea rippikoulussa oman elämän pohdinnoissa nykyistäkin enemmän?

Omia ja yhteisiä ajatuksia

Rippikoulusuunnitelma 2017:ssa sanoitetaan kristillistä ihmiskuvaa ja nuorten itsetuntemuksen tukemista seuraavasti.

Rippikoulussa pyritään siihen, että nuori kokisi ja ymmärtäisi syvemmällä tasolla olevansa ihme – Jumalan luoma ja lunastama, ainutkertainen ja arvokas. Tämän perusteella hän on korvaamaton, suojelun ja rakastamisen arvoinen. Oman arvon oivaltaminen voi johtaa ymmärrykseen muidenkin ihmisten arvosta ja ainutkertaisuudesta, ja elämän kunnioittamiseen laajemminkin.”

Rippikoulun on tärkeää tukea nuorta arvostamaan omaa elämäänsä ja pitämään huolta itsestään kaikilla tasoilla. Rippikoulussa voidaan tukea nuorta omaksumaan tärkeitä mielenterveystaitoja: kuuntelemaan, tunnistamaan ja sanoittamaan omia tunteitaan ja ajatuksiaan, kohtelemaan itseään ystävällisesti ja myötätuntoisesti, ja hakemaan itsellensä apua silloin, kun siihen on syytä. Samoin häntä tuetaan sosiaalisen ja hengellisen elämän valmiuksiin.” (Rippikoulusuunnitelma 2017 Suuri ihme, s. 40.)

Rippikoulun toteutuksessa yksi tärkeimpiä asioita on se, miten rippikouluaika eletään ja ollaan yhdessä. Sitä ovat erilaiset keskustelut, toisiin tutustuminen sekä yhteinen ajan viettäminen ja hiljentyminen Jumalan eteen. Toisten ajatusten kuuleminen on samalla peili itselle: mitä minä tästä ajattelen.

Toisaalta vuorovaikutuksella on myös rajansa. Keskustelun syntyminen edellyttää turvallista ilmapiiriä, ja sittenkin jokaisella lienee asioita, joita on varovainen jakamaan toisten kanssa. Harvalle on esimerkiksi helppoa kertoa avoimesti olevansa yksinäinen.

Kirkkohallitus tekee valtiovarainministeriön kanssa yhteistyötä AuroraAI-hankkeessa. Sen myötä rakennetaan sovellus, jonka työnimenä on Mitä minulle kuuluu (MMK). Sillä halutaan tukea nuorta pohtimaan omaa elämäänsä ja hyvinvointiaan eri osa-alueilla.

Sovelluksella voidaan tukea nuoren itsetuntemusta ja sen myötä myös hänen valmiuksiaan pitää itsestään huolta.

Tarkoituksena on myös pystyä tarkastelemaan esimerkiksi rippikouluryhmän anonymisoituja vastauksia yhdessä koko ryhmän kanssa. Näin sovellus muodostaisi ikään kuin peilin, jonka avulla nuori voi tarkastella elämäänsä ja peilata vastauksiaan toisten nuorten vastauksiin. Tätä kautta voidaan tukea nuoren itsetuntemusta ja sen myötä myös hänen valmiuksiaan pitää itsestään huolta.

Myöhemmässä vaiheessa sovellukseen tulee toivottavasti mukaan palvelusuositus: jos nuori kertoo olevansa kiinnostunut vaikkapa sirkuksesta, sovellus auttaa häntä löytämään paikan, jossa sirkusta voi harrastaa. Tai pidemmälle vietynä: jos nuori haaveilee eläinlääkärin ammatista, sovellus autta hahmottamaan polun omasta elämäntilanteesta kyseisiin opintoihin.

Entä tekoäly?

Tekoäly on MMK-sovelluksen moottori, joka mahdollistaa mainittujen toiminnallisuuksien rakentamisen.

Tekoälyn vahvuus on erilaisten korrelaatioiden löytämisessä, tiedon analysoimisessa sekä suositusten tekemisessä analyysin perusteella. Esimerkiksi analyysi, joka edellyttää kvantitatiivisia menetelmiä, on mahdollista automatisoida ja tehdä henkilökohtaiseksi tavalla, joka aiemmin on ollut mahdotonta.

AuroraAI-kehitystyötä voi kuvata ihmislähtöiseksi tekoälyn hyödyntämiseksi, jossa tekoälyn avulla pyritään tukemaan ihmisten omia valmiuksia. Valmiuksien tukeminen tarkoittaa tässä sitä, että tekoälyn avulla ihmistä autetaan hahmottamaan hänen oma tilanteensa, omat päämääränsä ja se, miten hän voi niihin päästä – samoin kuin se, miten erilaiset palvelut voivat auttaa häntä hänen elämäntilanteessaan.

Rippikoulun kannalta tämä avaa sekä mahdollisuuden että haasteen: miten rippikoulua rakennetaan tulevaisuudessa vielä vahvemmin nuorten omasta elämästä käsin?

Tekoälyn hyödyntämisen suurin potentiaali kirkon työssä voi olla siinä, miten annetaan ihmiselle itselleen työkaluja pohtia hänen omaa elämäänsä ja maailmankatsomustaan elämäntilanteessa, jossa hän kulloinkin on.

Ajan kuluessa sovellus kerryttää anonymisoitua tietoa nuorten hyvinvoinnista ja elämästä. Laajana haasteena on se, miten kertyvää tietoa hyödynnetään tehokkaasti rippikoulun, nuorisotyön ja koko kirkon työn kehittämisessä niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.

Tärkeää on korostaa sitä, että AuroraAI-kehitystyössä alusta asti on huomioitu tietoturvan ja yksityisyyden tärkeys. Mukana on tekoälyn etiikkaa pohtiva työryhmä, joka hahmottaa asiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä etsii niihin ratkaisuja.

Tähän mennessä opittua

Yksi tärkeimpiä käytännön lähtökohtia tähänastisessa MMK-sovelluksen kehitystyössä lienee se, että sovellus pyritään nivomaan osaksi kaikkea muuta rippikoulun työskentelyä. Ei siis tuoda vielä yhtä kokonaisuutta kaikkien muiden rippikouluideoiden ja -materiaalien täydennykseksi. Ennemminkin MMK-sovellus on suunniteltu niin, että käsiteltäessä esimerkiksi maailmankatsomusta, perhettä tai ystävyyssuhteita, se voisi nivoutua kyseiseen työskentelyyn ja syventää sitä.

Laajemmin ajatellen: tekoälyn hyödyntämisen suurin potentiaali kirkon työssä voi olla juuri siinä, miten annetaan ihmiselle itselleen työkaluja pohtia hänen omaa elämäänsä ja maailmankatsomustaan elämäntilanteessa, jossa hän kulloinkin on. Tämä pohdinta voi synnyttää liittymäkohtia ja kiinnostusta muuhun kirkon elämään.

Toinen mahdollinen käyttökohde on erilaisten työn taustalla tapahtuvien prosessien automatisointi, esimerkiksi laskujen käsittely. Sen sijaan tekoälyllä ei ole mielekästä yrittää korvata asioita, joissa ihmiset ovat vahvimmillaan, esimerkiksi vuorovaikutusta.

Emme vielä tiedä, mitä kaikkea voimme oppia MMK-sovelluksen tuottamasta tiedosta. Ajattelen, että tekoäly voisi haastaa kirkon työtä avoimeen oppimisprosessiin, josta löytyy näkökulmia työn kehittämiseen tai johtamiseen.

Ennen kaikkea MMK-sovellus ja sen myötä kertyvä tieto johdattavat kuitenkin kysymään, miten rippikoulua ja kirkon työtä rakennetaan entistä enemmän ihmislähtöisesti.

Huomo

Kirjoittaja toimii Kirkkohallituksessa rippikoulun ja seurakuntakasvatuksen vs. asiantuntijana.

Jutun pääkuva Pixabay

© Kirkkohallitus / Toiminnallinen osasto

Seuraa meitä: Kytkin Facebookissa     Maansuola Twitterissä

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje: