Miehellä on kasvoillaan kypärä, josta heijastuu peilikuvana ihmishahmo
20.5.2020 / Artikkeli

Toiseuden torvet näkyvät peilistä

Jaa:

Uhkaako koronakriisi identiteettiäsi? Näetkö itsellesi vieraat ihmiset ja kansat entistäkin pelottavimpina vaaroina ja kilpailijoina, jopa vihollisina?

Kriisiaikoina erilaisten ihmisten toiseuteen liitettävät pelot ja ennakkoluulot nousevat usein räikeästi esiin, varoittaa Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski.
– Myös me liberaalit kristityt olemme kuin pieniä pelokkaita eläimiä, kun joku uhka tulee tarpeeksi lähelle.

Myllykoski kertoo, miksi tuollainen reaktio on hyvin mahdollinen.

– Toiseuden torjunta on ihmisille vahva tarve. Me, jotka haluamme olla fiksuja ja järkeviä, emme halua tunnistaa ja tunnustaa tätä. Ekonomiset kriisit paljastavat kuitenkin elukan kaikista meistä.

Moni pystyy normaalisti hallitsemaan ja hillitsemään rasistiset ja muukalaispelosta kumpuavat reaktionsa, mutta sivistyksen pintakuori rakoilee kriisitilanteissa.
Jonkun toisen – pahan, vieraan ja pelottavan – täytyy olla syyllinen minun ja meikäläisten ongelmiin.

Ekonomiset kriisit paljastavat kuitenkin elukan kaikista meistä.

Yhteinen vihollinen, olkoon oikea tai kuviteltu, yhdistää: korona, ryssä, maahanmuuttaja.

– Kriiseissä haetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Talvisota ja suomalaisuus sitouttavat meitä toisiimme. Oma identiteetti tulee yhtäkkiä näkyväksi.

Populisti ratsastaa kaunalla

Matti Myllykoski toteaa, että talouskriisit kasvattavat rasismia. – Talouskriisi on demokratian Akilleen kantapää. Ihmiset alkavat ajatella vihan ja pelon kautta, eivätkä katso kokonaisuutta inhimillisesti ja järkevästi.

Myllykoski muistuttaa, mitä tapahtui vuosikymmenen takaisen talouskriisin myötä.

– Se oli kuin Pandoran lipas. Aggressiivinen populismi, äärioikeisto ja nationalismi nousivat esiin kaikkialla.
– Toiseuden osoittamiseen liittyy aina retorinen uho: äänenpainot kohoavat ja henkseleitä paukutellaan.

Toiseuteen kohdistuvan kaunan oikeuttaminen on populistipolitiikan ydin ja äänestäjien käyttövoima.

– Ihmiset saavat populisteilta äänen peloilleen, kaunalleen ja vihalleen ilman että heidän tarvitsisi kohdata omia mörköjään.
– Demokratiaan pyrkivä ihminen sen sijaan purkaa tietoisesti omat kaunansa. Hän tietää kaunan olevan huono argumentti.

Politiikassa, taloudessa ja uskonnossa käydään taistelua vallasta. Ihmiset ja yhteisöt kokevat kilpailevansa samoista henkisistä ja aineellisista resursseista.

– Minä haluan omistaa luonnonvarat, totuuden ja päätösvallan. Nollasummapelissä se, mikä menee tuolle toiselle ja vieraalle, on minulta pois!

Toiseuden totaalikieltäjät

Holokausti on kauhistuttavin esimerkki toiseuden totaalikieltämisestä.
Matti Myllykoski selvittää, että kansallissosialistit ja antisemitistit pelkäsivät taloudellisen ja sosiaalisen asemansa puolesta.
Juutalaisista luotiin kuvitteellinen vihollinen.

– Kouluttamattomilla ja toistaitoisilla työttömilläkin oli kuin taikaiskusta mahdollisuus sosiaaliseen nousuun.

Juutalaisista on kautta historian tehty se torjutuin toinen. Heihin kohdistuu maailman pisin viha.

– Juutalaiset ovat kulkeneet pystypäin historiassa vahvalla identiteetillä ja muista erottuen. He ovat pitäneet alistettuna ja marginaalissakin kiinni kulttuuristaan ja uskonnostaan.
– Vainottua vähemmistöä on uhkailtu ja karkotettu. Juutalaisten on kannattanut kiteyttää omaisuutensa rahaksi tai kullaksi. Lapsille on tarjottu koulutus, pääoma, jonka voi kantaa minne vain.

Juutalaisten poikkeuksellinen selviytymiskyky, lahjakkuus ja taloustaito ovat herättäneet ihailun sijasta kateutta.

Uskonto valtaa toisilta tilansa

Raamatuntutkija huomauttaa, että jo pyhässä kirjassamme juutalaisille on annettu toiseuden edustajien osa.
Kristittyjen pieni uskonliike, joka koostui Jeesuksen uskovista juutalaisista ja pakanoista, kirjoitti itsensä ulos juutalaisuudesta.

Vastakkainasettelu näkyy melkein jokaisessa Uuden testamentin kirjassa.

Matti Myylykoski

– Toiseuden torjunta on kristinuskon ytimessä, mutta niin se on muissakin uskonnoissa.

Exodus-kertomus on perustava toiseusmyytti.

– Kansa vapautuu Egyptin orjuudesta. Tämä on valtavan voimakas kuva, jota käytetään kaikenlaisten vapaustaistelujen lähtökohtana. Pahasta lähdetään kohti hyvää.
– Meidän on vallattava maa niiltä, jotka asuttavat luvattua maatamme. Vapautuakseen jostain on otettava oma tila: sanojen luoma tai maantieteellinen tila, totuus tai Jumalan tahdon mukainen tila, joka kuuluu meille.

Ei syytä uskonsotiin

Helsingin yliopistossa uransa tehnyt Matti Myllykoski on myös pappi. Hän ajattelee, että papeilla voi olla positiivinen rooli seurakunnan tuntojen tulkkina ja yhteisen identiteetin kiteyttäjänä.
Kristinuskon edustajan ei tarvitse luoda vastakkainasetteluja muiden identiteettien kanssa voidakseen määritellä rakentavasti omaa yhteisöään.

– Jos pyhässä tekstissä tulee esiin vaikka räikeän juutalaisvastainen teksti, pappi voi selittää, millaisesta konfliktista uskomme lähti liikkeelle. Vaikeita asioita ei kannata väistellä, eikä ongelmia pidä kieltää.

Jokaisen uskonyhteisön historiaan kuuluu toiseuden torjuntaa

Jokaisen uskonyhteisön historiaan kuuluu toiseuden torjuntaa. Kristitytkin ovat kohdelleet suvaitsemattomasti muiden vakaumusten ja identiteettien edustajia ja erilaisia vähemmistöjä.

– Ei pidä paikkaansa, että vain me olisimme taistelleet puhtain asein puhtaan asian puolesta. Menneisyyden möröt on kohdattava – ja mentävä eteenpäin.

Katsomusten välinen taistelu totuudesta on Myllykosken mielestä tarpeetonta, turhaa ja hölmöä. Toisten kimppuun ei saa käydä käännytysvaatimuksilla.

– Kristitty voi välittää ja suositella uskoaan oman elämänsä antamalla esimerkillä.

Pyrrhoksen voitto vähemmistöistä

Liberaali intellektuelli soveltaa ajatuksiaan toiseudesta kirkolliseen tilanteeseen yllättävällä tavalla.
– Kirkon äärikonservatiivit ja änkyrät ovat kerjänneet verta nenästään, mutta heitä ei pidä kohdella samalla lailla. Heidän hengelliselle elämälleen pitää antaa tilaa.

Jos kirkosta savustetaan ulos vanhauskoiset, saadaan Pyrrhoksen voitto ja ruokitaan marttyyrihenkisyyttä.

– Kirkossa voitaisiin sopia, että jokainen vähemmistö saa oman elintilansa. Vanhauskoiset eivät opi mitään uutta, jos heidät heitetään kylmästi ulos.
– Kirkon sisällä voisi toimia yhteisöjä, joissa homoseksuaalisuutta vieroksuva, vanhaluterilainen miespappi toimittaisi messun käyttäen vanhaa raamatunkäännöstä, Myllykoski ehdottaa.

Vapaus riisuu aseista

Matti Myllykoski näkee, että väkisin tapahtuva kirkon yhtenäistäminen olisi valheellista toiseuden kieltämistä.
Monimuotoisessa kirkossa erilaisuus on luonnollinen lähtökohta.

– Hengellisessä elämässä vapaus jalostaa ihmistä ja identiteettiä. Vapaus riisuu aseista. Vallasta taistelu vain kiihdyttää nousemaan sotajalalle.
– Toista kunnioittava dialogi, jossa erilaisia argumentteja analysoidaan sivistyneesti, on arvokkaampaa kuin aggressiivinen vihanlietsonta – ja kirkon jakaantuminen.

Janne Villa on toimittaja.

Artikkelikuva: Alex Iby /Unsplash

© Kirkkohallitus / Toiminnallinen osasto

Seuraa meitä: Kytkin Facebookissa     Kytkin Twitterissä

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje: