maapallopalapeli ja käsi

Turvaton kansa kaipaa vahvaa Johtajaa

– En muista koko elinajaltani poliittisesti näin hämmentävää tilannetta. Maailmaa hallitsevat ihmiset, joiden äänestäminen johtajiksi on ollut käsittämätöntä, sanoo yhteiskunnallisia ja kulttuurisia virtauksia valppaasti vuosikymmenet tarkkaillut Pirkko Saisio.

Nähtäväksi jää, kaatuuko Donald Trump USAssa mihinkään skandaaliin. Venäjällä opposition edustajia myrkytetään ja raivataan pois voimakeinoin, koko maailman silmien edessä. Kiinassa valtion johto tekee ihan mitä haluaa: Tiibetin miehitys jatkuu, ja uiguurit ovat avokeskitysleireillä.

Kirjailija, ohjaaja ja näyttelijä Pirkko Saisio listaa hämmentyneenä aikamme maailmanpoliittisia merkkejä.

– Suurvaltojen lisäksi moni muukin maa on häikäilemättömien johtajien käsissä. Populismi on maailmanlaajuinen ilmiö. Voi olla, että ihmiset kaipaavat vahvoja johtajia, kun maailma – ja sitä myötä ihmisten oma elämä – on epävarmassa tilanteessa.

– Olen ymmällään ja aika voimaton vastaamaan, mistä näiden ongelmien purkaminen ja uusien vaihtoehtojen tarjoaminen voisi alkaa, Saisio pohtii.

– Suomen isoissa kysymyksissä kirkon vaikutusvalta on aika marginaalinen ja minimaalinen. Kirkko ei näytä sytyttävän ihmisiä. Tässä tilanteessa toivon äänen pitäisi kuulua kovemmin, Pirkko Saisio toteaa.

Jenkit roistoja eli Putis hyvis

Pirkko Saisio ei pidä mahdottomana, että myös Suomea johtavat pian populistit.

– Niin sanotussa sivistyneistössä minua taas on vaivannut sellainen henki, että populistit eli perussuomalaiset yritetään nauraa suohon. Monilla on liian vähän ymmärrystä sille, ettei kaikilla ole esimerkiksi koulutusta.

– Liian akateeminen ja elitistinen puhe sataa populistien laariin. Hallituksen pyrkimys rakenteelliseen tasa-arvoon perustuu termiin ”intersektionaalinen feminismi”, joka on 90 prosentille suomalaisista tuntematon käsite, Saisio huomauttaa.

Hän ei epäröi suomia myöskään vasemmistolaista populismia. Se on Saision mielestä, oikeistopopulismin tavoin, yksinkertaistettujen vastausten antamista monimutkaisiin kysymyksiin ja keinotekoisia, mustavalkoisia vastakkainasetteluja.

– Kuulun suomalaisten vasemmistolaisten sukupolveen, jonka moni edustaja pitää yhä Putinia ja Trumpia aitoina vaihtoehtoina, vaikka ne ovat oikeasti ihan samanlaisia konnia.

– Keskustelin äskettäin ihmisen kanssa, joka oli periaatteellisesti sekä Venäjän että Kiinan puolella Yhdysvaltoja vastaan, koska Yhdysvallat on joka tapauksessa se roistovaltio. Tämä asenne on käsittämätön, koska kyseessä oli sentään sivistynyt ihminen, Saisio ihmettelee.

Ne vie meidän naisetkin

Koko Euroopan ja Suomenkin politiikkaan voimakkaasti vaikuttaneen maahanmuuton seuraukset ovat toistaiseksi olleet Saision mielestä pääosin positiiviset.

– Geneettisesti ja perinnöllisten sairauksien kannalta on ilman muuta hyvä, että verta tulee muualta. Työperäinen maahanmuutto tulee tarpeeseen, ja maailmankuvamme laajenee uusien tulijoiden myötä.

Mistä ”maahanmuuttokriittisyyteen” kanavoitunut viha, pelko, turhautuminen ja pettymys sitten kumpuavat?

Kysymys on suomalaisesta itsetunnosta, siitä että me vähättelemme poikkeuksellisen paljon omaa kulttuuriamme.

– Suomi oli vielä vähän aikaa sitten siirtomaa. Suomalaisissa elää yhä voimakkaasti tunne, että joku ulkopuolinen on viemässä meiltä jotain tai valtaamassa kaiken. “Ne vie työpaikat ja meidän naiset…”

Aiheellistakin kritiikkiä on. Monilla maahanmuuttajilla, varsinkin turvapaikanhakijoina ja pakolaisina tulleilla, on erittäin taantumuksellisia asenteita esimerkiksi suhteessa naisiin.

– Joidenkin mielestä suomalaiset feministit eivät erota naisia alistavia käytäntöjä silloin, kun ne tapahtuvat esimerkiksi islamin nimissä. Minä epäilen, että juuri näin se on.

Tulijoita ei voi tietenkään vaatia luopumaan omasta uskonnostaan ja kulttuuristaan, Saisio lisää.

– Meillä kanta-asukkailla pitäisi kuitenkin olla itsetuntoa pitää kiinni myös omista arvoistamme, kuten tasa-arvo- ja ihmisoikeusnäkemyksistämme.

– Kysymys on mielestäni juuri suomalaisesta itsetunnosta, siitä että me vähättelemme poikkeuksellisen paljon omaa kulttuuriamme.

Profeetta Greta ja korona

Ajan positiivisista poliittisista merkeistä Pirkko Saisio nostaa esiin ruotsalaisen ilmastonmuutosaktivistin Greta Thunbergin, jota taiteilija pitää suorastaan profeetallisena hahmona, naissoturina ja näkijänä.

– Greta Thunberg on todella fiksu. Hän toistaa koko ajan, että älkää kuunnelko minua vaan asiantuntijoita. Hän on vain viestin välittäjä ja muutoksen symboli.

– Greta vaikuttaa osin Aspergerin syndroomansa takia vilpittömältä, sielullisesti koskemattomalta ja kokemattomalta. Tällaista ihmistä ei ole valittu sattumalta sanomaan: ”Katsokaa, millainen maailman tilanne on!”

Saision mielestä on kiinnostavaa, että jo pitkään on tiedetty lentämisen tuottavan valtavaa ylikuormitusta ilmastolle, mutta mihinkään merkittäviin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Vasta korona tuotti ensimmäisen konkreettisen muutoksen.

– Korona teki sen, mihin Greta pyrki. Yhtäkkiä lentäminen saatiin pysähtymään. Korona on kaikessa kauheudessaan esinäytös sille, mitä voi olla tulossa.

Ruotsalainen ilmastonmuutosaktivisti Greta Thunberg on Pirkko Saision mielestä jopa profeetallinen hahmo” ja muutoksen symboli.

Ilmastoahdistuksesta kauhuun

Me olemme jo nyt keskellä ilmastonmuutosta. Luonnon ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ja lämpötila nousee, taiteilija toteaa tyynesti.

– Olen valitettavasti pessimisti. Ihmisten tietoisuudessa ja valinnoissa tapahtuu liian pieniä ja hitaita muutoksia. Toistaiseksi ympäristökuormituksen vähentäminen on kohtalaisen pienen porukan sosiaalisen vastuun varassa.

Ilmastopäätösten pitäisi olla isoja ja maailmanlaajuisia, Pirkko Saisio painottaa.

– Isossa kuvassa on yksi lysti, jos joku kertoo nauttivansa vain eurooppalaisia viinejä ja suomalaisia juustoja lyhyemmän kuljetusmatkan takia. Hiilijalanjäljen pienentäminen näinkin on hienoa, mutta vaikutus on yhtä tyhjän kanssa, ellei henkilö voi samalla vähentää lentämistä.

Isoäiti ajattelee kauhulla maailman tulevaisuutta lapsenlastensa vinkkelistä.

– Voin vaikuttaa niin vähän tulevaisuuteen, että yritän olla ahdistumatta. Ilmastoahdistus ei paljon auta.

Tosikristitty äänestää Trumpia

Onko kristillisestä etiikasta vastavoimaksi yhteiskunnallisesti vaarallisille kehityskuluille?

– Maailmalla sillä ei ole suurta merkitystä ainakaan siinä muodossa, missä se nyt ilmenee. Kristitythän äänestävät Trumpia! Kristillisessä askeesissa eläminen ei toteudu yksilötasolla useimmiten muuten kuin ideologiana, puheen tasolla.

– Suomen isoissa kysymyksissä kirkon vaikutusvalta on aika marginaalinen ja minimaalinen. Kirkko ei näytä sytyttävän ihmisiä, vaan maallistuminen jatkuu, Pirkko Saisio arvioi.

Suomessa odotamme kirkon tekevän jotain meille ja meidän puolestamme, olemme sitten kirkon sisä- tai ulkopuolisia.

Toisin on Portugalin Madeiralla, missä Saisio asuu puolet vuodesta yhdessä puolisonsa, elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalon kanssa. He osallistuvat pienessä katolisessa kyläkirkossa messuun, joka on ”itsestään selvä kylän kaiken sosiaalisen elämän keskus”.

– Portugalissa tajutaan kirkon olevan yhteisö, jonka ihmiset itse muodostavat. Me Suomessa odotamme kirkon tekevän jotain meille ja meidän puolestamme, olemme sitten kirkon sisä- tai ulkopuolisia.

– Somessa moni ateistiälykkökin sanoo nykyään, että kristinuskon arvot ovat hyviä, ja niitä pitäisi ottaa huomioon yhteiskunnassa, mutta eipä sitä paljon käytännössä tapahdu.

Millaista vaikutusta yhteiskuntaan Pirkko Saisio kaipaisi nyt kirkolta?

– Tässä koronatilanteessa olisin odottanut, että kirkolla olisi ollut paljon aktiivisempi rooli keskustelijana sekä toivon tuojana ja luojana.

– Kristillisen kirkon toivon äänen pitäisi kuulua kovemmin. Kirkko saisi saarnata isommin siitä, että koronastakin selvitään joka tapauksessa, Pirkko Saisio ehdottaa.

Janne Villa on vapaa toimittaja.

© Kirkkohallitus / Toiminnallinen osasto

Seuraa meitä: Kytkin Facebookissa     Maansuola Twitterissä

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje: