15.3.2019 / Historia

Tutkijan megavisio maailmasta on innostava mutta yksipuolinen

Julkaistu Kategoriat HistoriaAvainsanat , ,
Jaa:

Ihmiskunta ei ole jalostanut villivehnää vaan vehnä ihmisen. Maanviljelyskulttuuriin siirtyminen oli yksi suurimmista historian virheistä. Tulevaisuudessa ei pidä pelätä omien tietojen valumista internetissä kolmansien tahojen haltuun vaan pikemmin datauskon mukaisesti on annettava kaikki tieto itsestä algoritmien käyttöön.

Kirja-arvio

Israelilainen sotahistorioitsija ja maailman megaselitysten tuottaja Yuval Noah Harari on kirjoittanut kiihkeän lyhyessä ajassa kolme laajaa teosta ihmiskunnan historiasta ja tulevaisuudesta: Sapiens. Ihmisen lyhyt historia (2011, suomeksi 2016 Bazar), Homo Deus (2015, suomeksi 2017 Bazar), 21 oppituntia maailman tilasta (2018, suomeksi 2018 Bazar). Mittaa kolmella teoksella on yhteensä yli 1300 sivua.

Harari ansaitsee kiistattoman kehun siitä, että hän kykenee kuljettamaan laajoja asiakokonaisuuksia vaivattomalla tavalla ja muuttamaan ne sujuvaksi tarinaksi. Harari onkin ensi sijassa tieteellisen tutkimuksen pohjalta nouseva tarinankertoja, joka tietää, miten vangita lukijoidensa mielenkiinto. Tarinat ovat täynnä tieteellisen tutkimuksen tuottamia tiedonmuruja, mutta  kertomuksia ei perusteta  niihin samalla tavoin kuin  tutkimuskirjallisuudessa. Tutkimustulokset ovat tarinassa pikemminkin esimerkkejä, eivät todisteita.

Maanviljelyskulttuurin valhe

Yksi Hararin isoista teeseistä on se, että siirtyminen metsästäjä-keräilijä kulttuurista maanviljelykseen noin 10 000 vuotta sitten oli paha virhe, eräänlainen syntiinlankeemus. Ihmisten päivittäinen työaika pidentyi, työolosuhteet ja työskentelyasennot heikentyivät, ja ruokavalio muuttui yksipuoliseksi.

Samaan aikaan lisääntynyt ruoantuotanto mahdollisti suuremman lapsimäärän ja tiiviimmän asutuksen muodostumisen. Näin luotiin samalla perusta ensimmäiselle kaupunkikulttuurin vaiheelle ihmiskunnan historiassa. Villivehnän saaminen viljelyskulttuurin käyttöön lisäsi tuottavuutta, mutta rajusti lisääntynyt populaatio jakoi tuloksen yhä useampaan suuhun.

Maanviljelyskulttuuri loi pohjan myös imperiumien syntyyn. Maanviljelyksen pienestä ylijäämästä kaupunkien ja niiden pohjalta syntyneiden imperiumien johtajat kykenivät rakennuttamaan monumentaalirakennuksia ja luomaan armeijoita. Hararin mukaan imperiumien Egyptissä, Kiinassa tai Babylonissa oli aina luotava oma myyttinen tarina, joka yhdisti ihmiset ja motivoi heidät toimimaan yhdessä.

Tiedeuskovainen tutkija

Harari ei jostain syystä nosta teollista vallankumousta 1800-luvun alussa historian jättimäiseksi käänteeksi vaan puhuu mieluummin tieteen vallankumouksesta. Ratkaisevaa  hänelle  ei ole tuotannon kasvu vaan tieteellisen ajattelun läpimurto. Harari onkin pohjimmiltaan datauskovainen tai dataismin edustaja.

Dataismi ankkuroituu naturalistiseen biologiaan ja tietojenkäsittelytieteeseen. Hararille ihminen on puhtaasti biologinen olento, jonka elämisen paras löytyy täydellisestä antautumisesta algoritmien syleilyyn. Tunteet ja biologiset vaistot saattavat hämätä ja aiheuttaa vääriä valintoja, mutta laaja ja mahdollisimman hyvä algoritmien kuva itsestä ja muista voi ohjata parhaalla tavalla seurustelukumppanin valinnassa ja muissa elämän ratkaisuissa.

Dataismin maailmassa tiedon ja ihmisten tulee keskittyä mahdollisimman paljon, siis lisää suurkaupunkeja. Tiedonkäsittelijöiden yhteyksien tulee olla esteettömät ja tiedon saanti mahdollisimman vapaata.

Ihmiskuntaa hallitsevat tarinat

Hararin mukaan laajat ihmisyhteisöt eivät voisi elää yhdessä maailmassa ilman myyttisiä tarinoita ja uskomuksia. Usko tarinoiden voimaan on perustana kaikessa taloudessa. Luotamme setelin arvoon ja mahdollisuuteen muuttua leiväksi ja banaanitertuksi. Luotamme jopa yhtiöiden brändeihin ilman, että ne olisivat suorassa suhteessa tavaroiden laatuun ja arvoon.

Ihmisten kyky luoda tarinoita ja luottaa tarinoiden voimaan on mahdollistanut myös nerokkaan keksinnön: osakeyhtiöt

Ihmisten kyky luoda tarinoita ja luottaa tarinoiden voimaan on mahdollistanut myös nerokkaan keksinnön: osakeyhtiöt. Ne keräävät sijoittajien varoja saadakseen pääomaa ja toimintansa tuloksena jakavat osinkoja sijoittajille. Osakeyhtiöiden arvo perustuu osaltaan reaalisiin seikkoihin kuten rakennuksiin ja pääomaan, mutta myös paljon siihen tarinoiden luomaan odotukseen, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Tämän vuoksi taloutta on erittäin vaikea ennustaa luotettavasti.

Uskontojen kriitikko

Harari on armoton uskontokriitikko kaikkea paitsi buddhalaisviritteistä mietiskelyä kohtaan. Hänen mielestään uskonnot ovat syntyneet vallanpitäjien tarpeesta alistaa ihmiset ja saada heidät toimimaan halutulla tavalla. Näkökulma on yksioikoinen ja yksipuolinen, mutta jotenkin selitettävissä kirjoittajan historiallista taustaa vasten.

Harari on kasvanut tiukassa ortodoksijuutalaisessa ympäristössä ja ehkä tältä pohjalta näkee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin vain negaatioiden ja fundamentalismin kautta. Näissä kirjauskonnoissa on kyllä olemassa yhteydet valtaan, väkivaltaan ja fundamentalismiin, ja tässä Harari on oikeassa.

Sen sijaan Harari ei löydä uskolle merkitystä maailmankuvasa, jossa tutkitulla tiedolla on hyväksytty roolinsa. Jumala ja uskonto ovat vain fundamentalistisia olkiukkoja tai karikatyyrejä, jotka on helppo ampua alas.

Karu kuva tulevaisuudesta

Harari uskoo datan riemuvoittoon tulevaisuudessa ja ehkä juuri siksi hyväksyy niin helposti  äärimmäisimmän tutkimustuloksen työn rajusta muutoksesta digitalisaation ja automatisaation seurauksena. Sen mukaan merkittävä määrä työpaikoista häviää ja työn merkitys muuttuu. Esitys tuo kuitenkin esiin lähinnä kielteisen ennusteen ja ohittaa ajatuksen luovasta tuhosta, jossa työpaikkoja kyllä katoaa, mutta jossa tilalle myös jatkuvasti  syntyy uusia erilaisten innovaatioiden seurauksena.

Hararin pohjanoteerauksia on se, että hän tarjoaa työelämän ulkopuolelle jääville vain kaksi oljenkortta: tietokonepelit ja huumeet. Ajatus on kammottava ja ylimielinen.

Kansallisvaltiot ja niihin liittyvät uskonnot jakavat ihmiset toisilleen vihamielisiin leireihin

Maailman kohtalonkysymys on Hararin mielestä globaalin yhteyden rakentaminen. Tälle pyrkimykselle kaksi suurinta ja vihamielisintä seikkaa ovat kansallisvaltiot ja niihin liittyvät uskonnot, jotka jakavat ihmiset toisilleen vihamielisiin leireihin.

Harari on ehdottomasti lukemisen arvoinen tarinankertoja. Hänen kykynsä yhdistää laajoja kokonaisuuksia hallittaviksi kokonaisuuksiksi on vertaansa vailla. Kirjoista Homo Sapiens on parhaiten punnittu, mutta uudemmissa teoksissa ote herpoaa enemmän, ja niissä kriittinen kypsyttely olisi ollut tarpeen.

Lyhyitä koosteita Yuval Hararin luennoista voi katsoa suomeksi tekstitettyinä Ted Talk -videoina. Tässä linkki

Kuva: Jani Laukkanen

 

TT, dosentti Kari Latvus on johtava asiantuntija Kirkkohallituksessa toiminnallisella osastolla.