21.2.2017 / Yleinen

Työttömälle voimaantumisen rippituoli

Julkaistu Kategoriat YleinenAvainsanat
Jaa:

Keväällä 2016 kuului, että Posti, Yliopisto ja monet muut käyvät yt-neuvotteluja ja sanovat irti työntekijöitään. Nousi ahdistus ja hätä siitä, mitä irtisanotuille tapahtuu, miten he reagoivat, jaksavat ja miten he löytävät apua. Ryhmä irtisanotuille sai tästä alkusysäyksen. Perustettiin Kallion seurakuntaan Irtisanottujen ryhmä ajatuksella, että täytyy olla paikka purkaa pettymystään, mahdollista kiukkuaan ja haukkua irtisanojat ja systeemi – sekä sen jälkeen asettua työnhakijaksi yhteisvoimin.

Työnhaku ryhmässä voi olla hauskaa.

Työnhakijan helvetti

Pätkätyön tekijä on joskus helvetissä: ole aina ajoissa, vaikka työnantajasi niissä hetkittäisissä työtehtävissä ei olekaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palkkalaskelmat on saatava ajoissa, jotta Kela maksaa. Jos työnantaja tai palkkakonttori ei hoida asiaa ajoissa, joudut odottamaan, saat hylkäävän päätöksen ja sitä kautta joudut omaan liemeesi kulujesi kanssa. Työn vastaanottaminen on riski; huononnus ja vie asioiden hoitoa ojasta allikkoon. Ryhmässämme on kaksi henkilöä, jotka tekevät töitä kuukauden aikana, mutta eivät koskaan niin paljon, että tulo ylittää 300 € brutto. Tuo on se summa, jonka työtön saa ansaita ilman, että työmarkkinatukea vähennetään.

Kun emme ole työelämässä, olemme siis ulkopuolella ja tämä hylkäämisen tunne on itsessään traumaattista. Olo tuntuu joskus merkityksettömältä, verkosto puuttuu.

Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole, vaan asia mutkistuu. Joudut valittamaan päätöksestä ja sinulla ei ole tietoakaan, milloin saat elämiseen ja laskujen maksamiseen tarvittavat rahat. Ainahan ei ole niin synkkää kuin edellä luettiin, vaan asiat menevät kaavojen mukaan. Näitä kannustinloukkoja on kuitenkin luvattoman paljon, jotta asiat menisivät joustavasti.

Työnantaja, joka antaa sinulle näitä pätkiä ja lyhytaikaisia keikkoja, odottaa, että olet aina tulossa työhön, eli sinulle soitetaan aamulla ja kutsutaan työhön tunnin varoajalla. Se on huomattu, että et saa kieltäytyä, sillä silloin joudut olemaan kuukausia työnantajan työlistojen hännillä. Työyhteisöä sinulla ei tällaisissa töissä ole vaan olet toisen luokan työntekijä, joihin vakinaiset eivät suhtaudu suopeasti. Saatat saada arvostelua kaikesta tekemisestäsi eikä sinua oteta työyhteisöön. Luottamusmiehen ja työterveyden palvelut eivät ole sinua varten. Työn luontaisedut eivät myöskään ulotu tarvittaessa työhön kutsuttavan etuisuuksiin. Myös koulutus kuuluu työetuihin, joten työttömänä ei ole samaa ammatin päivitysmahdollisuutta.

Työvoimapoliittiset toimenpiteet

Julkisuudessa paljon puhutut Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP:n) haastattelut työvoimatoimistossa ovat meidän kohdallamme ainakin vielä olleet tyhjää puhetta. Niitä ei käydä, niihin ei kutsuta tai niistä ei huolehdita ajallaan, ainakaan vielä. Työnhakijan odotetaan olevan valmis tulemaan juuri silloin, kun ajan on saanut, jos koetat siirtää aikaa esimerkiksi hammaslääkäriajan vuoksi, saatat saada sanktioita.

Ainakin pitkäaikaistyöttömän haastattelussa pitäisi olla läsnä työnhakija, työvoimavirkailija ja sosiaalivirkailija (näin on Työvoiman palvelukeskuksessa). Tällaisessa keskustelussa kukaan meistä täällä ei ole käynyt. On vain soitettu tai lähetetty sähköpostia, joka on ollut lähinnä koulutukseen liittyvää mainosta. Kannustusta tai huomiota ei ole tullut.

Työttömyys kokemuksena

Ryhmän jäsenet ovat aktiivisia ja osallistuvia, näin ollen työvoimapalvelujen passiivisuus ihmetyttää. Joukossamme on diplomi-insinööri, vientimyyjä, ekonomi, huolitsija-SKY-Cidesco-kosmetologi, kirjoittaja, kulttuurisihteeri ja muita akateemisen loppututkinnon haltijoita. Meitä ei lohduta ajatus, että elämme parhaillaan informaatioteknologian aikaa, jossaa epätyypilliset työsuhteet ja kaikenmoinen hajaannus elämän entisten rakenteiden hajotessa vallitsee.

Työnhakijoille tarkoitettuja ryhmiä voisi olla enemmänkin ja ympäri Suomea. Paikka, jossa ihminen voi olla ihminen toiselle, kokemusten jakamisen paikka ja paikka, josta saa tukea omalle työnhaulleen. Autamme toisiamme jopa hakemustan tekemisessä, ainakin sisällön luomisessa. Rohkaisu haastatteluun mennessä voi olla ratkaisevan tärkeää. Me uskomme toinen toisiimme.

Ikäkysymys

Missä ovat nuoret työnhakijat? Ilmeisesti heitä on, mutta missä he viettävät aikaansa, näkyykö ikärasismi myös ryhmään kuulumisen tarpeessa. Nuoret saavat palveluja ja heidän koulutusmahdollisuutensa ovat hyvin hoidettuja. Huolenpito heistä on esimerkilistä. Ottavatko he sitä vastaan? – Me ottaisimme, jos se kohdistuisi meihin.

Kaipaamme ”vanhoja hyviä aikoja”, jossa ihmisestä välitettiin. Äiti Teresa sanoi, että ei ole puute aineellisesta, vaan rakkaudesta. Kohtaaminen kasvotusten on rakkautta. Koneen kautta otetut yhteydet ja haastattelut eivät osoita välittämistä. Ryhmässä me saamme peilejä toinen toisistamme, kuulemme ja kuulumme.

Voimaantumisen rippituoli

Täällä Varikolla olemme saaneet tuuletella tunteitamme; puhaltaa ulos kaikki mieltä painava ja olemme voineet mennä koteihimme hyvällä mielellä ja paremmalla tuulella. Yhdessä olemme jakaneet, tehneet, oivaltaneet ja puhuneet asioita poikki ja halki. Olemmekin kutsuneet Varikkoa voimaantumisen rippituoliksi.

Kovinkaan monessa paikassa ei ole luottamuksellista ilmapiiriä kertoa siitä vääryyden kokemuksesta, jonka kohteeksi kokee joutuneensa työelämässä työpaikan esimiesten toimesta. Kun emme ole työelämässä, olemme siis ulkopuolella ja tämä hylkäämisen tunne on itsessään traumaattista. Olo tuntuu joskus merkityksettömältä, verkosto puuttuu. Tätä verkostoa ja työperhettä olemme siis saaneet kokea täällä Varikolla. Tämä ei ole mikään merkityksetön kahvikerho.

Meidän ikäpolvelle työllisyys on kunnia-asia, olemmeko siis kunniattomia 50+-vuotiaita?

Eläkeläisellä on lupa olla eläkkeellä ja ottaa irti elämältä vapaaherran etuudet. Työttömänä tilanne on toinen: ikämme puolesta meidän tulisi olla töissä, eikä tuntea syyllisyyttä, häpeää ja painetta sekä olla jossain mielessä luuseri. Työtön on toisen luokan kansalainen, elämässä ei voi tehdä suunnitelmallista ratkaisuja: esimerkiksi uusien huonekalujen ostoa, korjauttaa autoa tai pesukonetta, tehdä matkasuunnitelmia, olla lomalla. Työttömyys on lomaton kausi, jossa tuntuu, että on koko ajan pakko hakea ja seuloa työpaikkoja 24/7. Työttömyysajan pidetessä tunne voimistuu ja toivo menee. Toivon menetys on pahinta, mitä ihmiselle tapahtuu. Pitkittynyt työttömyys leikkaa läpi ihmiselämän monien kerrosten. Missä ovat työttömien kesälomat ja virkistyspäivät? Unelmia… – ne ovat ilmaisia.

Menikö kunnia?

Meidän ikäpolvelle työllisyys on kunnia-asia, olemmeko siis kunniattomia 50+-vuotiaita? Olemme tottuneet elämään eri lailla. Meidät on kasvattanut arvokonservatiivinen sukupolvi, joka eli työn kautta ja sai arvostuksensa siitä.

Rohkeasti mukaan menemällä on päässyt tekemään arvokasta työtä kirkon vapaaehtoistehtävissä ja voinut löytää merkitystä ja ihmisiä ympärilleen. Minua ei ole olemassa ilman toista. Tämä aika vaatii sellaisia luovimisen taitoja, että moni voi pudota kyydistä. Nuorille työ ei ole ehkä itsetarkoitus, vaan keino saada itselleen sopivia asioita ja poimia niitä. Meidän sukupolvellemme työ on ollut itsen ja muiden kunnioituksen ja sosiaalisen aseman saamisen väline. Työ rytmitti elämää, ajankäyttöä ja antoi taloudellista turvaa. Työn perässä matkustettiin eri maihin ja maanosiin. Lutherkin sanoi, että ihminen on luotu tekemään töitä niin kuin lintu lentämään. Tänä päivänä tarvitaan ainakin kolme ammattia ja ehkäpä kolme minän tilaakin.

Varikkoryhmän toiminta-ajatus

Aamukahvit Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Torstaiaamuisin kello 9-12 kokoontuva ryhmä verkostoituu, tarjoaa voimaannuttavaa vertaistukea ja edistää työllistymistä omaehtoisen toiminnan kautta. Aamupalan kattaus vaihtelee viikoittain, samoin ryhmän koko.

Varikko -ryhmän jäsenet ohjaavat ja tukevat toinen toisiaan työnhaussa. Varikkolaiset myös vaihtavat tietoa avoimista työpaikoista ja työvoimakoulutuksista. Työnhakuun ja työllistymiseen liittyvän keskinäisen mentoroinnin lisäksi ryhmä tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden tulla näkyviksi, olla läsnä. Varikon aamukahvilla voi ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan sallivassa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Varikolla voi jakaa kokemuksia samassa tilanteessa olevien kanssa.

Pyrkimyksenä on laajentaa niin työnantajien kuin työnhakijoiden ”osaajatietopankkia” työllistymisen suuntaan. Piilotyöpaikat kaivetaan esiin ja oman osaamisen mahdollisuudet oivalletaan uudessa valossa.

Lisätietoja Varikko –ryhmän toiminnasta saa Kallion seurakunnan diakoni Kati Heliniltä.
Yhteystiedot: kati.helin(at)evl.fi tai puh. 09-2340 3622 tai 050-380 3254