6.6.2016 / Yleinen

Työttömyys ja työn murros kirkon agendalla

Julkaistu Kategoriat YleinenAvainsanat ,
Jaa:

 Kirkko, työ ja työttömyys -ryhmä aloittaa

Pitkään jatkuneen taloudellisen kehityksen seurauksena Suomeen on kehittynyt vaikea työttömyystilanne. Erityisen kriittinen tilanne on nopeasti kasvaneen pitkäaikaistyöttömien ryhmän osalta. Tämän vuoksi työttömyys on nostettu erityiseen tarkasteluun kirkon agendalla.

Yhteistyössä Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestön (TVY ry) ja Helsingin hiippakunnan kanssa kirkkohallitus on nimennyt Kirkko, työ ja työttömyys –työryhmän, jonka toimintaan toivotaan liittyvän seurakuntien, järjestöjen ja muiden yhteisöjen toimijoita. Helsingin piispa Irja Askola on ryhmän koollekutsuja.


Yhteiskunnallinen tilanne

Pitkään kestäneen taloudellisen taantuman ja epävarman talouskasvun aikana työttömyys ja työttömyyteen liittyvät sosiaaliset ongelmat ovat kasvaneet. Tällä hetkellä huomiota herättää erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kiihtyvä kasvu. TEM:n tilaston mukaan työttömien työnhakijoiden määrä ylittää 340 000 ja vuoden työttömänä olleita on yli 121 000.
”Huhtikuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 121 200, mikä on 17 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 70 900 ja naisia 50 300. Miesten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 9 500:lla (16 %) ja naisten 7 400:lla (17 %). Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömistä oli 55 300, mikä on 9 000 enemmän kuin vuosi sitten.” (TEM Huhtikuu2016)

Tiedossa ei ole merkittäviä muutostekijöitä, jotka ratkaisevasti tai pikaisesti muuttavat tilannetta. Pikemminkin on odotettavissa, että työttömyyteen liittyvät ongelmat pysyvät pitkään ja jopa pahenevat.

Kasvanut työttömyys ja erityisen nopeasti kasvanut kriittinen työttömyys, on jäämässä nykyhallituksen prioriteettien ulkopuolelle. Tilanteeseen tarttuvia tahoja ei oikein tahdo löytyä. Yksi harvoista julkisuuteen nousseista kommenteista on SOSTEn julkilausuma (22.03.2016), jossa toivotaan tukityöllistämisen tehostamista ja työllisyyspalveluiden tehostamista.

Ilmiönä nykytyöttömyys näyttää kovin erilaiselta kuin 1990-luvulla. Tuolloin kirkko oli aktiivinen toimija niin kirkkohallituksen kuin seurakuntien tasolla. KDYK tuotti kirjan Työssä työttömien kanssa (1998) ja monet seurakunnat toimivat aktiivisesti. Tuolloin syntyisivät myös Työttömien valtakunnalliset ihmisoikeuspäivät, joita järjestettiin usean vuoden ajan.

Tällä hetkellä työttömät eivät vastaavalla tavalla järjestäydy työttöminä, eivätkä aja yhtenäisesti työttömien asemaa. Etenkään nuoret työttömät eivät ole löytäneet tietään työttömien yhdistyksiin. Myös se on huomioitavaa, että työttömyys on erilaista kuin 1990-luvulla, koska työurat ja oletukset niistä ovat erilaisia. Työttömäksi eivät välttämättä identifioidu ihmiset, jotka poukkoilevat prekaareilla työmarkkinoilla silpputyöstä toiseen. Työttömien yhdistykset eivät useinkaan vedä. Työttömyys piiloutuu, jää näkymättömäksi ja yksityistyy.

Työttömyys piiloutuu, jää näkymättömäksi ja yksityistyy

Lisäksi tällä hetkellä keskustelu turvapaikanhakijoista Euroopassa ja Suomessa vie median ja päättäjien mielenkiinnon pois työttömyyteen liittyvästi uhkatekijöistä.

Tavoite

Nyt käynnistetty prosessi sisältää useita ulottuvuuksia, joista näkyvin on asiantuntijatyöryhmän perustaminen. Toiminnan yhteyteen järjestetään julkisia kuulemisia ja seminaareja. Koko prosessin ajan työttömien oma ääni ja kokemus pyritään tuomaan esiin.

Työskentelyn tavoitteena on:
– tuoda esiin työttömyyteen liittyvä kokonaistilanne
– arvioida eri tahojen vastuita ja toimenpiteitä työttömyyden hoidossa; myös profiloida kirkon ja diakonian rooli työttömyyden ja työllistämisen kysymyksissä
– nostaa esiin eri ryhmien (nuoret, yli 50-vuotiaat, vammaiset, maahan muuttaneet, romanit jne.) työttömyystilanne
– innovoida erilaisia toimintamalleja ja käytäntöjä.
Lisäksi työryhmän työn perusteella kirkkohallitus voi kerätä, arvioida ja antaa toimenpide-ehdotuksia työttömyysongelmaan liittyen eri tahoille: hallitus, työmarkkinajärjestöt, kirkot ja järjestöt.

Työryhmän koollekutsuja on piispa Irja Askola ja työryhmän jäsenet toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski (TVY), professori Heikki Hiilamo (Helsingin yliopisto), professori Juho Saari (Itäsuomen yliopisto), tutkimusjohtaja Signe Jauhiainen (PTT), kehitysjohtaja Liisa Björklund (HDL), diakoniasihteeri Katri Valve (Vantaa seurakuntayhtymä), johtaja Kalle Kuusimäki (KDS), apulaisjohtaja Ilkka Sipiläinen (KJY) ja asiantuntija Kari Latvus (KJY).

Työryhmän tulee saada työnsä päätökseen vuoden loppuun mennessä.

Työttömien erityinen merkitys kirkolle

Lopuksi on vielä tarpeen vastata yhteen kysymykseen. Miksi kirkko panostaa työttömyyskysymykseen?

Koska kirkon lähtökohtiin on sisäänkirjoitettu sekä vahva kutsumus yhteisöllisyyteen että elämän kokonaisvaltaiseen kunnioittamiseen, niin jokainen yhteiskunnassa työyhteisön ulkopuolelle jäävä on erityisen tärkeässä asemassa.

Kirkko on ensi sijassa yhteisö, joka seuraa Jeesus Nasaretilaisen opetusta ja elää Ylösnousseen Kristuksen johtamana. Työttömien veljien ja sisarien tilanteen unohtaminen olisi selän kääntämistä Kristukselle.

Ytimeltään tästä on kysymys, kun kirkossa nostetaan esiin kysymyksiä työstä, työn murroksesta ja erityisesti työttömien tilanteesta. Kyse ei ole vain tuntemattomista numeroista tai joidenkin yhteiskunnan kovan koneiston ulossylkemistä tai onnettoman teollisen kehityshistorian pelinappulaksi joutuneista tuntemattomista hahmoista.

Kysymys on sen yksinkertaisen asian muistamisesta, että jos yhteisössä sinä voit huonosti, niin se vaikuttaa minuun.

Erityinen syy asian nostamiseen keskiöön on suomalaisen yhteiskunnan erityisen vaikea tilanne massatyöttömyyden pitkittyessä, kriittisen pitkään työttömänä olleiden määrän jatkuva kasvu ja tästä heijastuvat vaikeat yhteiskunnalliset seuraukset: suomalainen yhteiskunta jakautuu pärjääjiin ja vauhdista pois jääviin, menestyviin ja niihin joiden elämää mitätöidään.

Silmien ummistaminen suomalaisen massatyöttömyyden aiheuttamilta ongelmilta olisi synti ja rikos ihmisyyttä vastaan

Yhteiskunnan toimivuus ja yhteiskunnallinen hyvinvointi eivät ole osa kirkon asialistaa sen vuoksi, että kirkossa olisi jokin tietty poliittinen tai yhteiskunnallinen ohjelma ajettavana. Yhteiskunnalliset järjestelmät tulevat ja menevät, mutta kirkon katse kiinnittyy yksittäisen ihmisen arvoon ja hyvinvointiin.

Työttömät ovat tärkeä osa kirkon agendaa, koska köyhillä ja ulossuljetuilla on erityinen asema Jumalan silmissä. Jokaisen työttömän kertomus on erilainen ja osa selviää työttömyydestä vain pienin kolhuin. Joku saattaa jopa löytää työttömyyden kautta elämäänsä uuden ja paremman suunnan. Monelle työttömyys on kuitenkin elämää ravistava taloudellinen kurimus ja syö itsetuntoa ja uskoa tulevaan. Työttömyys merkitsee vakavaa riskiä joutua syrjään ja menettää keskeisen osa ihmisyyttä.

Silmien ummistaminen suomalaisen massatyöttömyyden aiheuttamilta ongelmilta olisi synti ja rikos ihmisyyttä vastaan.

 

Kirjoittaja: TT, dosentti Kari Latvus on yhteiskunnallisen työn asiantuntijaLatvus_profiili_2016 Kirkkohallituksessa, Jumalanpalvelus ja yhteiskunta yksikössä.

© Kirkkohallitus / Toiminnallinen osasto

Seuraa meitä: Kytkin Facebookissa     Kytkin Twitterissä

Tilaa Kirkko ja yhteiskunta -uutiskirje: