23.10.2020 / Artikkeli

UT2020 on tullut: oletko valmis?

Mobiiliympäristöön käännetty Uusi testamentti puhuu kirkon strategian edellyttämällä tavalla kieltä, jota ihmiset ymmärtävät, vakuuttaa Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila.

Suomen ev.-lut. kirkon uusi strategia asettaa kunnianhimoisin tavoitteita. Niistä ensimmäinen haastaa: Julistamme rohkeasti evankeliumia Kristuksesta muuttuvassa yhteiskunnassa ja uskonnollisessa kentässä. Käytämme kieltä, jota ihmiset ymmärtävät. Tunnistamme hengellisyyden, henkisyyden, mystiikan ja omakohtaisen kokemuksen merkityksen.

Strategia hyväksyttiin 22.9.2020. Tasan kuukautta myöhemmin 22.10.2020 julkaistaan Suomen Pipliaseuran uudenlainen alkukielestä suoraan mobiiliympäristöön käännetty Uusi testamentti 2020 (UT2020). Siinä on vastaus niille, jotka pitävät kirkon strategioita vain julituksina, jotka eivät koskaan johda käytännön toimiin.

Lähes kolmen vuoden työ

No, ei UT2020 kuukaudessa syntynyt, mutta ripeästi kuitenkin. Varsinainen käännösprosessi kesti kaksi ja puoli vuotta. Ketterä kahden henkilön käännösryhmä ja aikaansaava ekumeeninen ohjausryhmä tekivät kellontarkkaan työtä suunnitellun aikataulun mukaisesti.

Ohjausryhmässä olivat edustettuina Suomen ev.-lut. kirkon kirkkohallitus, Suomen ortodoksinen kirkko, Katolinen kirkko Suomessa ja Suomen vapaakristillinen neuvosto. Hankkeen koordinoinnista ja valitun käännösmenetelmän kehittämisestä vastasi Suomen Pipliaseura. Rahoituksesta vajaa puolet tuli kirkkohallitukselta, toinen puoli Suomen Pipliaseuralta. Vähemmistökirkot kattoivat omien edustajiensa kulut ja palkkiot.

Liikkeelle käyttäjästä ja käyttötilanteesta

Hankkeen lähtökohtana on mobiilikäyttöympäristö. Käännös on tarkoitettu luettavaksi ja kuunneltavaksi mobiiliympäristössä kännykkä kädessä tai taskussa.

Käännöksen kielellisiä valintoja ohjaa noin parikymppisen mallilukijan kielikompetenssi. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään nuorisokäännös. Se mikä on yleiskielisenä ymmärrettävää parikymppiselle, on ymmärrettävää myös sitä vanhemmalle mobiilikäyttäjälle.

Tavoitteena ei myöskään ole selkokieli vaan rikas ja värikäs yleiskieli. UT2020 sisältää enemmän erilaisia sanoja ja sanamuotoja kuin vuoden 1992 Kirkkoraamattu.

Taustalla on luonnollisesti tutkimuksia parikymppisten kielikompetenssista. Heille maataloussanasto, uskonnollinen erityiskieli ja käsitteellinen ilmaisu saattavat olla haastavia. Varmuuden valitun linjan perusteista antaa kuitenkin ennen kaikkea se, että käännöksen testaukseen osallistui melkoinen mallilukijan ikäisistä koottuja testiryhmiä. Heidän lisäkseen avoimeen nettitestiin osallistui ja esimerkkikäännöksiä kommentoi toista tuhatta ihmistä. Väestöedustavaan TNSKantarin suorittamaan testiin osallistui seitsemänsataa henkilöä.

Käännös ei siis syntynyt tutkijakammiossa vaan keskellä ihmisten elämää. Ovet Suomen ev.-lut. kirkon strategian olivat toivotulla tavalla apposen auki. Yhteensä palautetta antoi ja testeihin osallistui melkein kolme tuhatta ihmistä.

Kieltä, jota ihmiset ymmärtävät

Paljon muuttuu, koska ymmärrys alkukielen merkityksittä on vuosikymmenten kuluessa tarkentunut. Myös suomen kieli muuttuu. Se mikä 1970-luvun alussa, kun vuoden 1992 Kirkkoraamatun käännösprosessi käynnistyi, oli vielä luontevaa kieltä, ei ole sitä välttämättä enää.

UT2020-käännöstä lukiessa ei tarvita teologista sanakirjaa.

Kun käännetään huolella alkukielestä saattaa ymmärrys tekstin merkityksestäkin muuttua: ”Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan.”(Matt. 5:6 Kirkkoraamattu 1992.)

Vuoden 1992 kirkkoraamattu pitää vuorisaarnan alussa lukijan jalat turvallisesti metrin maanpinnan yläpuolella. Tavoitetilana on autuus, jolle Kielitoimiston verkkosanakirja antaa uskonnollisessa kontekstissa merkityksiksi Iankaikkinen autuus,sielun autuus, päästä osalliseksi taivaan autuudesta. Siihen tilaan päästäkseen tulee tavoitella vanhurskautta, jolle samainen sanakirja ei tarjoa mitään merkityksiä.

Sana ei siis ole yleisessä käytössä, mikä on haastavaa, jos kirkko haluaa puhua kieltä, jota ihmiset ymmärtävät. Vastaavalle adjektiiville sentään löytyy merkityksenä Jumalasta puhuttaessa ehdottoman oikeamielinen, pyhyydessään täydellinen ja ihmisestä puhuttaessa Jumalalle kelpaava.

Leikkisäkin merkitys löytyy: nukkua vanhurskaan unta sikeästi ja levollisesti. Ehkä Suomen ev.-lut. kirkon uusi strategia tavoittelee juuri tästä unesta heräämistä.

Alkukielen mukaan Jeesus ei aloita Vuorisaarnaa puheella taivaan autuudesta vaan onnellisuudesta, jolla on myös konkreettinen sisältö ihmisen omassa elämässä ja yhteiskunnassa. Toiminta ei käperry sisäänpäin vaan avautuu ulospäin: ”Onnellisia ovat ne, joilla on oikeudenmukaisuuden nälkä ja jano: he saavat kyllikseen.”(Matt. 5:6; UT2020.

Helppo lukea, helppo kuunnella

Kun UT2020-hanketta suunniteltiin, tavoitteena ei ollut uusi Kirkkoraamattu, vaan mobiiliympäristöön tarkoitettu käyttötilanteen ja käyttäjän tarpeen huomioon ottava käännös, jota on helppo lukea ja helppo kuunnella.

UT2020:ssa Jeesus ja apostolit osaavat suomea. Käännöstä lukiessa ei tarvita teologista sanakirjaa. Lukijan ei tarvitse googlettaa sanojen merkityksiä. Tätä tavoitetta tukevat ponnahdusikkunaan avautuvat lyhyet selitykset ja taustoitukset. Sille, joka haluaa tutustua tarkemmin UT:n maailmaan on verkkoversiossa tarjolla myös laaja tausta-aineisto. Ääniraita on kuunneltavissa Piplia-sovelluksessa.

Te olette maan suola. Mutta jos suola menettäisi tehonsa, millä sitten suolattaisiin? Se ei kelpaisi enää mihinkään, ja se heitettäisiin maahan ihmisten tallattavaksi. (Matt. 5:13; UT2020)

UT2020-käännös löytyy 22.10.2020 lähtien osoitteista ut2020.fi ja raamattu.fi. Piplia-sovelluksen saa ilmaiseksi sovelluskaupoista (Google Play, AppStore).

Lisätietoa UT2020:sta https://www.piplia.fi/raamattu/ut2020/

Tekijät https://www.piplia.fi/raamattu/ut2020/ut2020-kaannoksen-tyoryhma/

Pipliaseuran toiminnanjohtaja

Markku Kotila on Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja.