20 puheenvuoroa ihmisoikeuksista on sarja, jossa kirkon ja yhteiskunnan eri alojen asiantuntijat tuovat esiin ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä Suomessa ja eri puolilla maailmaa. Kirjoitukset julkaistaan kahden viikon välein Kytkin-lehdessä.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on riippumaton viranomainen, joka puuttuu syrjintään ja edistää yhdenvertaisuutta Suomessa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden. kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulee paljon yhteydenottoja työsyrjinnästä yleisesti, vaikka valtuutetun toimivalta työelämän kysymyksissä on rajattu. Työelämän yksittäisissä syrjintätilanteissa yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi kuitenkin edistää työelämän yhdenvertaisuutta avustamalla työnantajia edistämistoimenpiteiden suunnittelussa, antamalla suosituksia sekä ryhtymällä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi yksittäisissä syrjintätilanteissa.
Kaikista valtuutetulle tehdyistä kanteluista vammaisuus on ollut yhdenvertaisuusvaltuutetun koko tähänastisen toimikauden ajan toiseksi yleisin syrjintäperuste, jonka perusteella valtuutettuun otetaan yhteyttä. Yhteydenotot ovat liittyneet kaikkiin eri elämänalueisiin, ei ainoastaan työelämään. Yhdenvertaisuusvaltuutetun työssä nousee erityisesti esille monia esteettömyyden ja saavutettavuuden puutteisiin liittyviä ongelmia. Valtuutettu pitää tärkeänä vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamista ja yhdenvertaisuuden täysimittaista toteuttamista yhteiskunnassa niin rakenteellisesti kuin asenteissakin.
Kaikista valtuutetulle tehdyistä kanteluista vammaisuus on ollut yhdenvertaisuusvaltuutetun koko tähänastisen toimikauden ajan toiseksi yleisin syrjintäperuste, jonka perusteella valtuutettuun otetaan yhteyttä.
Osana yhdenvertaisuuden edistämistyötä yhdenvertaisuusvaltuutettu toteutti vuonna 2016 selvityksen ”Vammaisena olen toisen luokan kansalainen – vammaisten henkilöiden syrjintäkokemuksista arjessa”. Yksi selvityksen osa-alue oli työelämä ja kyselytutkimuksena tehdyssä selvityksessä kartoitettiin vammaisten henkilöiden asemaa työelämässä sekä syrjintäkokemuksia niin työhönotossa kuin työpaikoilla.
Vammaisten henkilöiden kokemaa syrjintää koskevan selvityksen tulosten ja yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleiden satojen kanteluiden perusteella voi todeta, että vammaisten henkilöiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisessa on vielä paljon tehtävää. Vallitseva asenneilmapiiri on yksi keskeinen tekijä vammaisten henkilöiden kohtaamien ongelmien taustalla. Kyselyyn vastanneista vammaisista henkilöistä merkittävä osa on työmarkkinoiden ulkopuolella. Suurin osuus vastaajista kertoo olevansa eläkkeellä. Vastaajien työmarkkina-asema näyttäytyy vielä huolestuttavampana, kun otetaan huomioon heidän hyvä koulutustasonsa. Eläkkeellä olevien osuus kasvaa luonnollisesti iän myötä, mutta osuudet ovat suuret kaikissa ikäryhmissä. Vastaajien näkemys vammaisuuden vaikutuksesta työhönotossa oli selkeä; vammaisuus asettaa työnhakijan heikompaan asemaan suhteessa toiseen hakijaan.
Kokemukset vahvistavat näkemystä, sillä selvityksessä vastaajista yhteensä 41,2 prosenttia kertoo kokeneensa syrjintää työelämässä vammaisuutensa vuoksi viimeisen viiden vuoden aikana. Nuoremmilla on enemmän syrjintäkokemuksia kuin vanhemmilla vastaajilla, mikä kertoo siitä, että ensimmäisen työpaikan löytäminen ja työuran aloittaminen on haasteellista. Työtä hakeneista vastaajista kaksi kolmasosaa (66,9 prosenttia) kertoo kokeneensa syrjintää työnhaussa vammaisuutensa johdosta. Karu asenneilmapiiri näkyy läpileikkaavasti kaikissa selvityksen osioissa, mutta verkkokyselyn vastaajien mukaan erityisen huonoja asenteet ovat työpaikoilla.
Vallitseva normaali tilanne on, että vammainen ihminen on työtön tai eläkkeellä, kun taas työssäkäyvä vammainen on poikkeus. Työelämässä osallisena olevat vastaajat kertovat kokevansa syrjintää ja epäasiallista kohtelua myös työyhteisöissään. Ilmoittamiskynnys näissä tilanteissa on matalampi kuin työhönotossa, mutta silti aliraportointi on merkittävää. Luottamusvaje nousee päällimmäiseksi syyksi työhönotossa ja työelämässä koetun syrjinnän ilmoittamatta jättämiselle.
Vallitseva normaali tilanne on, että vammainen ihminen on työtön tai eläkkeellä, kun taas työssäkäyvä vammainen on poikkeus.
Vammaisille henkilöille osoitetun kyselyn tulosten valossa on ilmeistä, että Suomessa on vielä paljon tehtävää vammaisten ihmisten työmarkkina-aseman parantamisessa. Valitettavasti yhteiskunnassamme on edelleen paljon toimijoita, jotka tarvitsevat tietoa sen sisäistämiseksi, että vammaisilla henkilöillä on yhtäläiset oikeudet käydä koulua, tehdä työtä ja käyttää yleisesti tarjolla olevia palveluja.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu edistää osaltaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta työelämässä järjestämällä tänä keväänä Yhdenvertaisena työelämässä –messut yhdessä Invalidiliitto ry:n hallinnoiman Yritystä!-hankkeen sekä Uudenmaan TE-toimiston Työkykykoordinaattoripilotoinnit osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi -hankkeen kanssa. Päätavoitteenamme on edistää vammaisten henkilöiden pääsyä työelämään sekä muuttaa asenteita. Messut järjestetään 28.5.2018 Messukeskuksessa. Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä